Missä sattuu vähiten luonnonkatastrofeja?

Erilaiset luonnonmullistukset maan­järistyksistä tulivuorenpurkauksiin ja tulvista kuivuuteen ovat periaatteessa mahdollisia kaikkialla.

Käytännössä niiden esiintyvyydessä on kuitenkin suuria maantieteellisiä eroja. Riskianalyysit perustuvat ilmiön tieteelliseen todennäköisyyteen.

Eri alueiden katastrofiherkkyyteen vaikuttavat muun muassa geologinen aktiivisuus, kuten tuliperäisyys ja laattatektoniikka, säätekijät, kuten lämpötila, ilman­kosteus ja tuulet, maaston muodot, kuten vuoristoisuus tai alavuus, ja asutus.

Esimerkiksi tuhoisan maanjäristyksen ja sen aiheuttaman hyökyaallon, tsunamin, vaara on selvästi suurin hevo­senkengän muotoisella Tyynen­meren tulirenkaaksi kutsutulla vyöhykkeellä.

Vähän luonnonmullistuksista johtuvia kuolemia tilas­toidaan muun muassa Keski- ja Pohjois-Euroopassa, missä kallioperä ja ilmasto ovat suhteellisen vakaita. Ajoittaisista myrskyistä, tulvista ja maasto­paloista huolimatta ne tarjoavat hyvän elinympäristön.