Vulkaanista alkuperää olevaa lasia kutsutaan obsidiaaniksi eli laavalasiksi. Sitä muodostuu geologisissa prosesseissa kvartsipitoisesta sulasta kiviaineksesta, magmasta. Obsidiaania voi syntyä vain silloin, kun laavana purkautuva kivisula jähmettyy niin vinhaa vauhtia, että se ei ehdi kiteytymään kiveksi. Koska laavalasi on useimmiten väriltään hyvin tummaa eikä se läpäise hyvin valoa, se ei vaikuta ”oikealta” lasilta. Sillä on kuitenkin ollut esihistoriallisella ajalla käyttöä erilaisten terien raaka-aineena, ja nykyään siitä valmistetaan muun muassa koruja ja taide-esineitä.
Obsidiaani ei ole ainoa luonnonlasi. Oman ryhmänsä muodostavat tektiitit, joita syntyy rajuissa meteori- ja asteroiditörmäyksissä, kun lämpötila nousee nopeasti hyvin korkeaksi. Näitä piipitoisia laseja on löydetty esimerkiksi Saksassa Baijerissa sijaitsevan Nördlinger Riesin kraatterilaaksosta. Siellä esiintyy muun muassa vihreää, läpinäkyvää ja selvästi uurteista moldaviittia, joka on suosittu korukivi.
Saharassa voi nähdä niin sanottua libyanlasia. Kyse on tektiittejä muistuttavista, usein läpikuultavista kellertävistä lasittumista.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.