Sinisilmäiset eivät katoa

Ruskea silmien väri on vallitseva piirre. Tarkoittaako se sitä, että ennen pitkää kaikista tulee ruskeasilmäisiä?

Ihmiskunnan silmien värikirjo säilyy myös tulevaisuudessa.
thinkstock/SPL
Ihmiskunnan silmien värikirjo säilyy myös tulevaisuudessa.

Ei tarkoita. Ihmisellä on useita eri geenejä, jotka ohjaavat pigmentin eli väriaineen muodostumista iiriksen eli silmän väri­kalvon stroomasoluissa.

Silmien värin periytymisen monimutkaisuus käy ilmi jo, kun tutkitaan, miten pelkästään ruskean värin tuottava geeni periytyy.

Geeneistä esiintyy vaihtoehtoisia muotoja eli alleeleja, jotka voivat olla toimivia tai toimimattomia. Ruskeaa iiriksen pigmenttiä tuottavan geenin sanotaan olevan vallitseva, koska lapsesta tulee ruskeasilmäinen, vaikka hän saisi geenin toimivan alleelin vain toiselta vanhemmaltaan.

Toimimattomia ja toimivia geenejä

Jos lapsi perii molemmilta vanhemmiltaan toimimattoman alleelin, ruskeaa pigmenttiä ei synny, vaan iiris jää siniseksi. Ruskeasilmäiselläkin voi siis olla perimässään alleeli, joka johtaa lapsen sinisilmäisyyteen.

Silmien värin jakauma ei muutu väestössä

Geenin vallitsevuus ei siis tarkoita sitä, että se syrjäyttäisi muita geenejä. Toimimattomat geenialleelit pysyvät osana perimää, elleivät ne heikennä lajin säilymistä. Iiriksen pigmentti ei ole lajin säilymisen kannalta ratkaiseva ominaisuus. Ihmisten silmien väri vaihtelee tulevaisuudessakin, ja todennäköisesti värien keskinäiset suhteetkin pysyvät suunnilleen samoina.

Alleelien yhdistelmä määrää silmien värin

Ruskeaa iiriksen pigmenttiä tuottaa geeni EYCL3 ja vihreää geeni EYCL1. Kummastakin on kaksi eri muotoa eli alleelia.

R ja V tuottavat runsaasti pigmenttiä, ja heikommat alleelit r ja v tuottavat vain vähän pigmenttiä.

R on vallitseva V:hen nähden, ja V on vallitseva r:ään ja v:hen nähden. Lapsi saa yhden alleelin kummaltakin vanhemmaltaan. Jos hän perii molemmilta heikon alleelin, pigmenttiä syntyy vain vähän ja silmät näyttävät sinisiltä.

Pigmenttikasat tuottavat harmaat silmät

Silmien väri ei riipu vain iiriksen pigmentistä vaan myös pigmentin määrästä ja jakautumisesta iiriksessä. Tämä koskee erityisesti muita värejä kuin ruskeaa, vihreää ja sinistä.

Yhden teorian mukaan harmaa­silmäisillä on samat pigmentit kuin sinisilmäisillä, mutta heillä pigmentit ovat kasaantuneet isommiksi joukoiksi, jotka heijastavat valoa eri tavalla kuin tasaisesti jakautuneet värihiukkaset. Silmien väriin vaikuttavat siis myös ne geenit, jotka säätelevät pigmenttien sijaintia iiriksessä.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.