Kalat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joiden ruumiinlämpö riippuu ympäristön lämpötilasta. Monet kylmien seutujen kalalajit ovatkin sopeutuneet jopa nollan asteen tuntumassa oleviin lämpötiloihin.
Kalankin kylmänsietokyvyllä on kuitenkin rajansa. Yksikään kala ei kestä jäätymistä, sillä jää vahingoittaa solujen rakenteita niin pahoin, että vauriot eivät korjaudu.
Useimmat kalat kuolevat, kun veden lämpötila laskee –0,7 asteeseen. Joidenkin napa-alueiden kalalajien elimistö kuitenkin tuottaa proteiinia, joka alentaa jäätymispistettä ja estää jäänmuodostusta.
Jäänestoproteiinin ansiosta kalojen elintoiminnot säilyvät normaaleina, vaikka veden lämpötila laskee nollan alapuolelle. Hyvin suolaisen meriveden jäätymispiste voi olla 3–4 miinusastetta.
Makean veden jäätymispiste on lähellä nollaa astetta, mutta tavallisesti järvikalat selviävät kovistakin pakkastalvista, sillä järvet jäätyvät harvoin pohjaa myöten. Vaikka pintavesi olisi kylmää, pohjalla veden lämpötila on noin neljä astetta. Talvisin kalojen selviytymistä voi kuitenkin uhata happikato. Se on merkittävä riski varsinkin pienissä järvissä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.