Miksi kalat eivät törmää toisiinsa parvessa?

Kalojen parvikäyttäytymiseen kuuluu se, että ne uivat lähekkäin ottaen samalla huomioon toistensa liikkeet. Tällainen joukkoesiintyminen vaatii kaloilta aistiärsykkeiden sujuvaa tulkintaa ja vikkeliä reaktioita. Jokainen yksilöhän joutuu pitämään huolta omalta osaltaan siitä, että uinti­nopeuden ja -suunnan sekä välimatkojen muutokset pysyvät ikään kuin sallitun rajoissa vallitsevista olosuhteista riippumatta.

Parvikalojen tärkein aisti lienee näköaisti siitä huolimatta, että ne tekevät havaintoja ympäristöstään myös kylkiviiva-aistillaan, jossa tavallaan yhdistyvät ihmisen paineärsykkeisiin reagoivat kuulo- ja tuntoaistit. Vaikka parvi­kaloilla on hyvät edellytykset olla joutumatta törmäyskurssille, nekään eivät täysin välty kosketuksilta. Parvessa loukkaantumisen riski on kuitenkin paljon pienempi kuin petojen yksin liikkuville pienille kaloille aiheuttama kuolemanvaara. Parvi on nimittäin hyvin tehokas tapa parantaa yksilön turvallisuutta.

Yhtenä parvikäyttäymisen keskeisistä syistä pidetään juuri pelote- ja hämäysvaikutusta. Kun pienet kalat uivat lähekkäin ja tahdistavat omat liikkeensä muiden liikkeisiin, syntyy vaikutelma jostakin suuremmasta elimellisestä kokonaisuudesta. Saalistaja voi käsittää sen turhankin väkeväksi vastustajaksi. Ilmeisesti parven tärkein tehtävä on kuitenkin hämärtää yksilöiden välisiä eroja. Jokainen yksilö pääsee vuorollaan nauttimaan suojamuurin tuomasta turvasta, kun parvi muuttaa muotoaan ja ulkoreuna kääntyy sisään ja sisäosa siirtyy laidalle.

Kalat uivat usean aistin varassa

Kalat säätelevät liikkeitään näkö-, kuulo- ja kylkiviiva-aistin välittämien tietojen pohjalta tekemänsä tilannearvion mukaan. Kylkiviiva-aisti on kuuloa ja tuntoa muistuttava aisti, joka reagoi vedessä esiintyviin paineenvaihteluihin.

1. Luukaloilla kylkiviiva koostuu huokosista, joista muodostuu päästä pyrstöön ulottuva katkonainen linja.

2. Vesi pääsee huokosten kautta suomujen ja ruotojen lomassa olevaan kanavistoon.

3. Kanavistossa on neuromasteiksi kutsuttuja reseptoreita, joihin liittyy hyytelöpäisiä aistinkarvoja. Reseptorit rekisteröivät kanavistossa liikkuvassa vedessä esiintyvät paineenvaihtelut.

4. Veden värähtelyjä koskeva tieto välittyy aistiratoja pitkin kalan keskus­hermostoon. Aivot tulkitsevat ärsykkeet ja tuottavat tilanteeseen sopivat reaktiot.

Silmä: Näköaistilla on suuri merkitys parvikaloille. Tutkimusten mukaan kalat eivät sokaistuessaan pysy parvessa.

Korva: Joillakin parvikaloilla uimarakko on yhteydessä korvaan. Kuulo voi siis osallistua uintisyvyyden säätelyyn.