Jättiaallot, joihin viitataan usein englanninkielisellä ilmauksella freak – tai rogue – waves, ovat vähintään kaksi kertaa niin korkeita kuin muut saman vesistön tyrskyt tietyllä hetkellä. Tämän määritelmän mukaisia hyökyjä on havaittu voivan kehittyä lähes joka puolella maapalloa.
Eri merialueilla tehtyjen mittausten mukaan jättiaallot eivät ole edes kovin harvinaisia. Lisäksi niitä on todettu syntyvän muuallakin kuin avomerellä. Toisin kuin on vanhastaan oletettu, jättiaallot ovat mahdollisia myös melko tyynissä olosuhteissa.
Satelliittihavaintojen mukaan jopa 30-metrisiä hyökyjä esiintyy monin paikoin. Vaikka tutkimustietoa ilmiöstä on kertynyt jo varsin runsaasti, vieläkään ei tiedetä tarkalleen, mistä poikkeuksellinen aallonkorkeus johtuu. Sillä näyttää kuitenkin olevan usein yhteys merivirtoihin, koska jättiaallot ovat yleisimpiä voimakkaiden virtausten kohdalla.
Virtausmallien mukaan merivirtojen sisältämä energia voi kertyessään kasvattaa hyökyjä. Tämä selitys on kuitenkin vielä hyvin teoreettinen. Sen sijaan syviin matalapaineisiin ja säärintamiin liittyvistä jättiaalloista on saatu konkreettisempaa näyttöä. Ilmanpaine-eroista johtuvat kovat tuulet liikuttavat tehokkaasti vettä ja voivat siten edistää aaltojen kasvua.
Vaikka jättiaaltoja ei vielä osata selittää täysin, nykyään pystytään arvioimaan, millainen todennäköisyys niiden syntymiselle tietyissä sääoloissa on. Tästä on enää lyhyt matka ennusteisiin.
Kaksinkertainen aallonkorkeus
Vuoden 1995 loppuun asti vallalla oli käsitys, jonka mukaan jättiaallot ovat mielikuvituksen tuotetta.
Uudenvuodenpäivänä Pohjanmerellä toimivalla Draupnerin porauslautalla rekisteröitiin hyöky, joka oli selvästi muita samaan aikaan esiintyneitä aaltoja korkeampi.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.