Digiaineisto uhkaa hajota käsiin

Digitaaliset tiedostot eivät ole niin kestäviä kuin yleensä luullaan. Asiantuntijat puhuvatkin jo ihmiskuntaa uhkaavasta tietokadosta. Nykyiset muistivälineet, kuten tietokoneen kiinto­levy, ­eivät ole aina luotettavia edes viittä vuotta, vaikka ne joissain tapauksissa kestäisivätkin paljon pitempään. Muun muassa iskut, kosteus ja lämpö heikentävät digiaineis­ton säilyvyyttä. Varmuuskopioiden tekemistä ei siis suositella turhaan.

Arvioiden mukaan usb-muistitikut toimivat kolmesta viiteen vuoteen ja useaan kertaan kirjoitettavat cd-levyt suunnilleen viisi vuotta. Kahden yleisimmän muistivälineen, cd- ja dvd-levyn, käyttöiäksi on arvioitu noin 25 vuotta. Asiasta ollaan epävarmoja siitä syystä, että pitkäaikaiskokemuksia ei ole. Käsitykset perustuvat kokeisiin, joissa muistivälineitä vanhennetaan keinotekoisesti muun muassa altistamalla ne kosteudelle ja lämpö­tilanmuutoksille. Yleensä ensimmäisenä pettää pinnoite, jonka tehtävänä on suojata tiedostoja. Kyse voi olla esimerkiksi dvd-levyn muovisesta suojakalvosta. Vain erikoistarkoituksiin valmistetut cd- ja dvd-levyt on varustettu kestopäällysteellä, jonka uskotaan säilyvän jopa tuhat vuotta.

Vaikka itse muistiväline pysyisikin ehjänä, ei ole sanottua, että sen sisältämät tiedot voidaan lukea aikojen kuluttua. Tekniikan kehitys on jo johtanut siihen, että osa viime vuosikymme­ninä käytössä olleista digitaalisista tiedontallennusmenetelmistä on käytännössä hävinnyt. Näin on käynyt muun muassa levykkeille. Nykytietokoneissa ei enää edes ole tarvittavia levykeasemia.

Digitaalisen tiedon vaalimiseen kuluu jo nykyään (turhan) paljon aikaa, vaivaa ja rahaa niin museoissa, arkistoissa kuin kirjastoissakin. Edes varmuuskopiointi ei takaa, että tärkeät tiedostot säilyvät jälki­polville. Tulevaisuudessa tehtävä tuskin helpottuu, sillä tieto- ja viestintätekniikan kehitys on aiheuttanut oikean informaatiotulvan.

Digitaalinen tieto säilyy vain rajallisen ajan