Vesielämään täydellisesti sopeutuneet eläimet nukkuvat yleensä vedessä. Esimerkiksi kalojen lepotila muistuttaa unta. Levon aikana ne voivat olla mitä merkillisimmissä asennoissa. Sitä vastoin suuret vedessä elävät keuhkoilla hengittävät nisäkkäät ja matelijat, kuten valaat ja merikilpikonnat, lepäävät veden pinnan tuntumassa niin, että ne voivat hengittää säännöllisesti myös nukkuessaan. Osa keuhkoilla hengittävistä vesieläimistä pystyy kuitenkin nukkumaan myös veden alla. Esimerkiksi hylje voi levätä sukelluksissa. Sen tarvitsee tosin nousta aika ajoin pintaan hengittämään. Käynti vedenpinnalla hengittämässä tapahtuu yleensä niin automaattisesti, että hylje ei herää matkan aikana. Useimmiten hylkeet lepäävät kuitenkin aivan pinnan tuntumassa niin, että vain niiden pää pilkistää vedestä. Kun hylkeen sieraimet ovat pinnan yläpuolella, sen hengitys kulkee vaivattomasti ja se voi nukkua rauhassa.
Linnut eivät yleensä nuku lentäessään. Tiettävästi vain tervapääskyt voivat levätä ilmassa. Tervapääskyt ovat erittäin taitavia lentäjiä, jotka ovat sopeutuneet lähes täydellisesti elämään ilmassa. Ne voivat lentää tuhansien metrien korkeuteen ja liidellä sieltä hitaasti alemmas tuulessa kieppuvan puunlehden tapaan. Muutamia minuutteja kestävän päämäärättömän liitelyn aikana ne voivat vaipua nukkumista muistuttavaan lepotilaan.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.