Ihmissilmä on suunniteltu tekemään havaintoja ilman läpi. Valon saapuessa silmään silmäterää peittävä sarveiskalvo aloittaa tarkennusprosessin. Valo siirtyy seuraavaksi mykiöön eli linssiin, joka keskittää valon-säteitä lisää. Vedessä sarveiskalvo ei toimi normaalisti. Siksi valon kokoaminen ja taittaminen jäävät pitkälti linssin tehtäväksi. Puutteellisen tarkennuksen takia näkö-havainnoista ei tule vedessä yhtä selkeitä kuin ilman läpi katseltaessa.
Silmiä voidaan harjaannuttaa näkemään paremmin vedessä. Ruotsalaisen Anna Gislénin tutkimuksen mukaan meren paimentolaisiksi kutsutun kaakkoisaasialaisen mokenkansan lapset näkevät vedessä kolme kertaa niin hyvin kuin samanikäiset ruotsa-laiset. Ero ei johdu geeneistä, vaan suurimman osan valveillaoloajastaan meressä viettävät mokenlapset oppivat puristamaan mykiötään niin, että silmä tarkentaa paremmin. Sukellusharrastuksen todettiin parantavan myös ruotsalaislasten kykyä nähdä vedessä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.