Yhdysvaltalaiset unitutkijat William Dement ja Nathaniel Kleitman selvittivät Stanfordin yliopistossa vuonna 1975, että tapahtumat etenevät unessa yhtä nopeasti kuin todellisuudessa. He herättivät koehenkilöt kesken vilke- eli REM-unen ja vertasivat unen tapahtumakulun pituutta unennäön kestoon. Niiden välillä ei ollut merkittävää eroa. Kokemuksesi saattaa olla silti aito. Aiemmin oltiin yleisesti sitä mieltä, että unia esiintyy vain vilkeunivaiheen aikana. Nykyään tiedetään, että uneksiminen on mahdollista myös syvyydeltään vaihtelevan ortounen aikana. Siihen ajoittuvat unet ovat luonteeltaan erilaisia kuin vilke-univaiheen unet. Yhdysvaltalaisen Texasin yliopiston unitutkija Roseanne Armitage on saanut selville, että kesken ortounen herätetyt ihmiset kuvaavat uniaan hyvin epämääräisesti. He pitävät unia ajatuksina tai tapahtumina, joilla ei ole selvää rakennetta ja järjestystä. Todennäköisesti bussissa hetkellisesti syntyvät mielikuvat ovat pikemminkin sekalaisia abstrakteja kuvitelmia kuin unia sanan varsinaisessa merkityksessä. Yleensä aika ei riitä edes nukahtamiseen, vaan kyse on torkkumisesta.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.