On totta, että evoluutiokriittisessä keskustelussa usein esitetään, että silmän kehitystä ei olisi voitu selittää kehitysopin mukaisesti. Nykyisten ja muinaisten eläinlajien näköelinten perusteella voidaan kuitenkin laatia silmän kehityshistoria välimuotoineen. Seuraavassa esitellään ruotsalaisen biologin Dan-Erik Nilssonin näkemys.
Aluksi esimerkiksi merenpohjassa elävän eläimen iholla on ollut joukko valolle herkkiä soluja. Valoherkkien solujen avulla eläin on voinut havaita esimerkiksi saaliin tai petoeläimen varjon. Myöhemmin valoherkät solut ovat painuneet taskuun ihon sisään, jossa ne ovat paremmassa suojassa. Kun solut ovat muodostaneet puoli-pallon, eläimen on ollut helpompaa erottaa varjon tulosuunta sen mukaan, mitkä solut aktivoituvat ensin. Solujen päälle kehittynyt läpi-näkyvä kalvo taas on suojannut niitä lialta. Ja jos kalvo on taittanut valoa, näkösolujen valoherkkyys ja erottelukyky on parantunut.
Jokainen vaihe on parantanut toimivaa näköelintä entisestään, joten voidaan olettaa, että esimerkiksi ihmisen silmä on syntynyt tämänkaltaisen kehitysketjun tuloksena. Ensimmäisten lajien, joilla oli alkeellinen näköelin, uskotaan eläneen noin 550 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.