Onko tasapainoaisti ihmisen korvassa?

Pään asennon ja liikkeen rekisteröivä tasapainoaisti perustuu kummankin sisäkorvan nestettä sisältäviin rakenteisiin. Näistä tunnetuimpia ovat kolme kaarikäytävää, joista jokaisen pohjalla on keilamainen cupulaksi kutsuttu hyytelömassa.

Kun päätä käännetään, neste virtaa kaarikäytävissä ja liikuttaa cupulaa. Tällöin cupulaan työntyvät aistinkarvat taipuvat ja lähettävät aivoihin liikkeestä kertovia viestejä. Koska kaarikäytävät sijaitsevat kohtisuorassa toisiinsa nähden, ne voivat erottaa kaikensuuntaisia kiertoliikkeitä.

Neste reagoi nopeasti myös, kun pää taas pysähtyy. Tosin silloin, kun kiertoliike on ollut hyvin voimakasta, kuten huvipuiston kieputtimissa, tyyntyminen saattaa kestää. Se ilmenee huimauksena, eli tuntuu siltä kuin menettäisi tasapainon.

Kun päätä liikutetaan suoraan ylös tai alas, aktivoituvat tasapainoelimeen kuuluvat pyöreä rakkula eli sacculus ja soikea rakkula eli utriculus. Myös niihin liittyy hyytelön ympäröimiä aistinkarvoja.
Lisäksi hyy­telössä on tasapainokiviksi eli otoliiteiksi kutsuttuja kalsiumkarbonaatti- ja proteiinikiteitä, jotka voimistavat hermoärsykkeitä osuessaan aistinkarvoihin esimerkiksi silloin, kun kumarrutaan. Aivot saavat tietoa kummastakin rakkulasta myös silloin, kun asento on vakaa.

Tasapainokivet reagoivat painovoimakenttään ja suoraviivaiseen kiihtyvään liikkeeseen. Tämän ominaisuuden ansiosta ihminen pystyy esimerkiksi junassa tajuamaan, kumpaan suuntaan se lähtee asemalta, vaikka silmät olisivat kiinni.

Kiertoliike

Cupulaksi kutsuttu hyytelökeko ja siihen työntyvät aistinkarvat eivät liiku, kun pää pysyy paikallaan. Päätä käännettäessä syntyvä paine liikuttaa cupulaa ja samalla karvoja. Aivot saavat tiedon ärsytyksestä.

Suora liike

Aistinkarvoja (3) ympäröi hyytelö (2). Se ei liiku, kun päätä pidetään pystyssä. Kun päätä kallistetaan, painovoima (4) liikuttaa hyytelöä. Tällöin aistinkarvat taipuvat ja lähettävät ärsytyksestä tiedon aivoihin.
1: Nestettä, 2: Hyytelöä, 3: Aistinkarva, 4: Painovoimavaikutus