Sydänlihas tarvitsee lepotaukoja siinä missä kaikki muutkin lihakset, mutta sydän toimii niin, että se selviää erittäin lyhyillä lepotauoilla.
Jokainen sydämen supistuminen johtuu sinussolmukkeen lähettämästä sähköisestä ärsykkeestä. Sen seurauksena kaikki sydämen lihassolut supistuvat. Supistuminen alkaa eteisistä, jolloin niistä puristuu lisää verta kammioihin. Kun kammiot supistuvat, veri työntyy keuhkovaltimoon ja aorttaan. Tämän vaiheen jälkeen alkaa veltostumis- ja täyttymisvaihe eli diastole. Silloin sydänlihas on rentoutunut, ja sydän täyttyy uudelleen verellä. Ilman hermoston säätelyä sydän löisi sata kertaa minuutissa. Sydämen lyöntitiheyttä levossa rajoittaa parasympaattinen hermosto, joka kuljettaa ärsykkeitä sinussolmukkeeseen. Sydämen supistustiheys eli syketaajuus ja kerralla pumppautuva verimäärä riippuvat taas elimistön rasitustasosta. Sydän jaksaa toimia lyhyiden diastoletaukojen voimalla, sillä sydämen lihaksissa palaminen on tehokasta. Sydämessä on paljon mitokondrioita, jotka huolehtivat solujen energiantuotannosta. Muiden lihasten tavoin sy-däntäkin voi harjoittaa fyysisellä rasituksella. Vahva sydän jaksaa paremmin.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.