Suhteellista aikamatkailua

Ainakin teknisesti aikamatkailu on mahdotonta, mutta olisiko se mahdollista edes teoriassa?

Albert Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan aika ei ole sama kaikille ja kaikkialla vaan liittyy liikkeeseen, massaan ja avaruuteen. Massa saa avaruuden ja siihen sitoutuneen ajan kaartumaan, ja siksi on periaatteessa mahdollista, että tarpeeksi suuri massa synnyttää silmukan, jossa eri ajat – tulevaisuus ja menneisyys – yhtyvät. Jos oletetaan, että suhteellisuusteoria pitää paikkansa, tällaisen silmukan kautta voi matkustaa tästä ajasta toiseen.
Aikamatkailun teoreettisesta mahdollisuudesta seuraa tiettyjä teoreettisia ongelmia. Mitä tapahtuisi, jos menneisyyteen matkustanut aiheuttaisi vanhempiensa kuoleman ennen omaa syntymäänsä? Tällaisen ristiriidan poistamiseksi on esitetty mm., että on olemassa toistaiseksi tuntematon luonnonlaki, joka estää tulevaisuutta muuttavat toimet. Monien mielestä tämä tosin kuulostaa varsin epätieteelliseltä.
Tietynlaista aikamatkailua tapahtuu jatkuvasti. Ns. aikadilataatioilmiön mukaan aika kuluu sitä hitaammin, mitä nopeammin liikkuu. Suihkukoneella maailmanympärimatkan tekevä vanhenee matkalla muutaman nanosekunnin vähemmän kuin paikallaan ollut. Mitä nopeampi ja pidempi matka on, sitä suurempi ikäero on. Tosin näin ”matkustetaan” vain suhteelliseen tulevaisuuteen, sillä matkustajan aika vain hidastuu suhteessa muiden aikaan.