Salama vaikuttaisi hyvältä energianlähteeltä, sillä siinä voi olla 200 000 ampeerin sähkövirta, jonka jännite saattaa olla useita satoja miljoonia voltteja. Salaman lyödessä maan ja taivaan välillä siirtyy jopa kymmenen gigajoulea energiaa. Kymmenen 60 watin hehkulamppua palaisi sillä määrällä puoli vuotta.
Valitettavasti salaman energiasta vain hyvin pieni osa päätyy maan pinnalle. Suurin osa siitä kuluu purkauskanavassa, jossa ilma lämpiää 15 000–30 000-asteiseksi. Purkauskanavassa voikin olla viisi kertaa niin kuumaa kuin Auringon pinnalla.
Salaman sisältämästä energiasta pääsee maahan saakka vain 10–100 megajoulea, jolla kymmenen lamppua palaisi vuorokauden verran. Vaikka salamoiden energian hyödyntäminen on teoriassa mahdollista, sen käyttöönotto olisi niin kallista, että se ei ole kannattavaa.
Salamaenergian valjastamista on kuitenkin kokeiltu. Yksi tapa on yhdistää ukkosenjohdattimeen muuntaja. Salaman iskiessä syntyy voimakas sähkövirta, jolla voidaan esimerkiksi hajottaa merivettä hapeksi ja vedyksi.
Vetyä voidaan varastoida polttoaineeksi. Ongelmallisinta olisi kehittää sellainen energiankeruujärjestelmä, joka kestäisi toistuvat salamaniskut.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.