Länsimaisessa kulttuurissa sininen ja punainen asetetaan usein vastakkain kuvaamaan erilaisia asioita. Ehkä siksi niillä on erotettu myös sukupuolia. Tosin on myös väitetty, että vielä 1920-luvulla sinistä olisi yleisesti pidetty tyttölasten ja pinkkiä poikalasten värinä.
Sinisellä värillä on aikoinaan uskottu olevan suojaava voima. Mm. Lähi-idässä ovet maalattiin sinisiksi pitämään pahat henget loitolla. 400-luvulla Euroopassa raskaana olevat naiset kietoivat kaulaansa sinisen huivin välttääksen ongelmia raskauden aikana. Myös poikien pukeminen siniseen liittyy joidenkin käsitysten mukaan uskoon sinisen suojaavasta ominaisuudesta. Entisaikaan poikalapsia arvostettiin usein enemmän kuin tyttöjä, ja ehkä siksi suojaava väri varattiin pojille.
Monissa kulttuureissa sininen on yhdistetty jumaluuteen. Atsteekkijumala Huizilopochtlin temppelin nimi oli Sininen taivas, faraoiden Egyptissä sininen oli maailmankaikkeuden ja elämän väri, ja muinaisskandinaavien Odin-jumalan viitta oli sininen. Antiikin Kreikassa sininen edusti Zeusta ja Roomassa Jupiteria. Sinistä on pidetty myös rehellisyyden värinä, ja keskiajalla noitien uskottiin inhoavan sinistä väriä. Sininen yhdistetään usein myös viattomuuteen, mistä saattaa johtua herkkäuskoisten ihmisten kutsuminen ”sinisilmäisiksi”.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.