Ennen vanhaan sanonnalla ”purjehtia seitsemällä (valta)merellä” viitattiin merimiehen kokeneisuuteen. Seitsemällä merellä purjehtinut merimies oli käynyt Pohjoisella ja Eteläisellä jäämerellä, Pohjoisella ja Eteläisellä Tyynellämerellä, Pohjoisella ja Eteläisellä Atlantin valtamerellä sekä Intian valtamerellä. Nykyään näitä nimityksiä ei enää käytetä, sillä maantieteellisesti tarkasteltuna valtameria on vain kolme: Tyynimeri, Atlantti ja Intian valtameri. Selvyyden vuoksi Atlantin arktiseen osaan voidaan viitata nimityksellä Jäämeri ja valtamerten antarktisiin osiin nimityksellä Eteläinen jäämeri. Valtameret eivät ole itsenäisiä vesialueita, vaan ne liittyvät toisiinsa ja ”erottavat” eri mantereet toisistaan. Maapallon pinnasta on seitsemisenkymmentä prosenttia valtamerten peitossa, ja niiden osuus merien kokonaispinta-alasta on lähes 90 prosenttia. Valtameriin liittyy ns. sivumeriä. Sivumeriä ovat saarijonojen valtamerestä erottamat reunameret, kuten Pohjanmeri, maanosia toisistaan erottavat välimeret, kuten Välimeri, ja sisämeret, kuten Itämeri. Myös joitakin suolaisia järviä kutsutaan meriksi. Järvimeriä ovat mm. Kaspianmeri ja Kuollutmeri.
Erikseen nimettyjen merialueiden rajat voivat olla hyvin epämääräiset. Esimerkki merestä, jolla ei ole selviä rajoja, on Pohjois-Atlanttiin kuuluva 8,5 miljoonan neliökilometrin laajuinen Sargassomeri Länsi-Intian saarten, Bermudan ja Azorien välissä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.