Rinnoista voi erittyä maitoa ilman raskauttakin

Onko mahdollista, että vauvan adoptoineen naisen maitorauhaset alkavat toimia niin, että hän pystyy imettämään? Vaikuttaako asiaan se, onko nainen synnyttänyt joskus?

Useimpien naisten rinnat ovat kirjaimellisesti manipuloitavissa tuottamaan maitoa, vaikka he eivät olisikaan raskaana tai synnyttäneet koskaan. Maitorauhasten toiminta ei edellytä edes kohdun olemassaoloa. Maidontuotantoa sääteleviä tekijöitä on kaksi: aivolisäkkeen hormoniviestit ja rintojen ja nännien ärsytys. Raskauden alettua maitorauhasissa tapahtuu muutoksia, jotka valmistavat rintoja imetykseen. Muutokset johtuvat hormoniviesteistä. Maitorauhaskudos kasvaa, verisuonet laajentuvat ja maidontuotanto käynnistyy. Tällöin rinnat suurenevat, iholaskimot erottuvat selvästi sekä nännit ja nännipiha kasvavat ja tummuvat. Jo ensimmäisten raskausviikkojen aikana nainen tuntee rintojensa pingottuvan, kutisevan ja tulevan kosketusherkemmiksi. Lapsen adoptoineella äidillä ei esiinny samanlaista hormoniärsytystä. Imetys voi kuitenkin onnistua, jos rintoja ärsytetään mekaanisesti käsin tai pumpulla. Rintojen järjestelmällinen ärsyttäminen aktivoi yleensä aivolisäkettä. Se voi kiihdyttää maidoneritystä edistävien hormonien prolaktiinin ja oksitosiinin tuotantoa. Useimmissa tapauksissa manipulaatiolla käynnistetty maidoneritys ei ole yhtä runsasta kuin raskauden aikaansaama. Ilmeisesti niillä adoptioäideillä, jotka ovat joskus rintaruokkineet omaa lasta, on paremmat onnistumismahdollisuudet.