Marsilla ei ole samanlaisia magneettisia napoja kuin Maalla, vaan toisenlainen erittäin heikko magneettikenttä. Maan magneettikenttä syntyy syvällä planeetan sisällä dynamoksi nimitetyssä järjestelmässä, jota sulan metallin virtaukset pitävät yllä. Kenttä on kaksinapainen eli sillä on selkeä pohjois- ja etelänapa. Marsilla on saattanut aikoinaan olla samantyyppinen magneettikenttä, mutta sen dynamo on vaikuttanut vain planeetan ollessa hyvin nuori.
Marsin dynamojärjestelmä on lakannut toimimasta viimeksi kuluneiden parin miljardin vuoden aikana. Koska Mars on Maata paljon pienempi planeetta, se on jäähtynyt nopeammin. Sen entisestä magneettikentästä on kuitenkin jäljellä vielä jotain: heikosti magnetisoituneita kallioita. Kallioiden magneettikentän voimakkuus on vain noin kolmastuhannesosa Maan magneettikentästä.
Magneettisten kallioiden kenttä ei ole kaksinapainen vaan epämääräisempi. Matalalla radalla Marsia kiertäneet luotaimet ovat selvittäneet kallioiden jakautumisen. Suurin osa niistä näyttää sijaitsevan eteläisellä pallonpuoliskolla. Pohjoiselta pallonpuoliskolta kalliot näyttävät puuttuvan lähes kokonaan. Siksi Marsin pohjoiselta pallonpuoliskolta puuttuu myös magneettikenttä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.