Onko veri aina punaista?

Ihmisen veri on punaista, koska se sisältää hemoglobiini-proteiinin punaiseksi värjäämiä punasoluja. Hemoglobiini koostuu neljästä lähes samanlaisesta proteiiniketjusta. Kukin niistä sisältää hemiyhdisteen, jonka keskuksena toimii rauta-atomi. Hemoglobiinin tehtävä on kuljettaa happea elimistössä.

Hemoglobiinia, johon on sitoutunut happea, kutsutaan oksihemoglobiiniksi. Se absorboi erityisesti valon sinisiä ja vihreitä aallonpituuksia, joiden pituus on alle 600 nanometriä. Sen sijaan suurin osa valon 600–700 nanometrin aallon­pituuksista heijastuu siitä. Nämä aallon­pituudet silmä käsittää punaiseksi.

Kaikkien selkärankaisten veri on punais­ta. Nisäkkäiden lisäksi tähän ryhmään kuuluvat muun muassa linnut, matelijat ja kalat. Osalla selkärangattomista, kuten mustekaloilla ja madoilla, veri on muunväristä, koska niiden elimistö käyttää hapen sitomiseen jotain muuta proteiinia kuin hemo­globiinia. Jos hapen kuljetukseen tarkoitetut pro­teii­nit muodostuvat kupari­atomin ympärille, veri voi näyttää vaaleanpunaiselta, vihreältä tai siniseltä.

Joissakin tapauksissa veren värin määrää jokin muu tekijä kuin happea sitovan proteiinin tyyppi. Esimerkiksi liskoihin kuuluvien Prasinohaema-suvun skinkkien veren vihreä väri johtuu sen suuresta sappinestepitoisuudesta.