Tähtitieteilijät pystyvät seuraamaan tähtien muodostumista eri puolilla maailmankaikkeutta niin vieraissa galakseissa kuin kotoisessa Linnunradassakin.
Lähin suuri tähtihautomo, Orionin sumu, sijaitsee vain 1 500 valovuoden päässä Maasta. Prosessia, jossa kaasu- ja pölypilvestä syntyy yksittäinen ydinreaktioista energiansa saava tähti, ei kuitenkaan voida havainnoida. Tähden syntyminen saattaa nimittäin kestää miljoonia vuosia. Siksi tutkijoiden on tyydyttävä tarkkailemaan suuria kaasupilviä, joissa on tuhansia eri kehitysvaiheessa olevia nuoria tähtiä.
Linnunradan tähtitehtaissa on sekä tiiviiden kaasu- ja pölypilvien ympäröimiä hyvin nuoria tähtiä että niitä vanhempia tähtiä, jotka ovat jo melkein valmiita säteilemään oman energiansa varassa. Muodostuvista tähdistä otetut tilannekuvat ovat antaneet osviittaa siitä, miten tähdet kehittyvät.
Kun kaasupilvi alkaa tiivistyä, lämpötila nousee. Tällöin muodostuu proto- eli esitähtiä, joista varsinaisten tähtien kehitys alkaa.
Vaiheen ei tarvitse olla edes kovin pitkä. Esimerkiksi Auringon massaisesta esitähdestä voi tulla tuhannessa vuodessa 20 kertaa niin suuri ja 100 kertaa niin kirkas kuin Aurinko on nykyään. Sitten kehitys hidastuu. Vasta kun lämpötila on noussut niin korkeaksi, että ytimessä käynnistyy ydinreaktio, jossa vety alkaa muuttua heliumiksi, on syntynyt oikea tähti.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.