Kalojen kyvystä tuntea kipua on kiistelty pitkään. Vastaus kipuaistimuksen luonteesta liittyy epäsuorasti kysymykseen, voiko kaloilla olla myös varsinaisia tunteita.
Kaloilla on hyvät aistit, joilla ne keräävät tietoja ympäristön fyysisistä ja kemiallisista ilmiöistä. Niillä on ihmisten tavoin näkö-, kuulo-, haju- ja makuaisti. Niiden lisäksi kaloilla on aisteja, jotka ihmiseltä puuttuvat, kuten kylkiviiva-aisti, jolla ne havaitsevat paineen muutoksia.
Joillakin lajeilla, kuten haikaloilla, on vielä sähkökenttiä rekisteröivä aisti. Monipuolinen kyky aistia ärsykkeitä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita tunteiden olemassaoloa. Myös esimerkiksi bakteerit voivat rekisteröidä ympäristössä olevat haitalliset aineet ja liikkua niistä poispäin, vaikkei niillä ole edes hermostoa – tunne-elämästä puhumattakaan.
Useimmilla kalalajeilla aivot muodostavat alle prosentin ruumiinpainosta, kun ne ihmisillä vastaavat noin 2,3:a prosenttia. Jotkin kalalajit, kuten mustanorsukala, muodostavat poikkeuksen, sillä niiden aivojen paino on 3,1 prosenttia ruumiinpainosta.
Akvaariossa mustanorsukalayksilöiden käytös vaikuttaa älykkäältä ja jopa leikkisältä. Koskettelu voidaan ehkä myös kokea leikittelyksi. Kalojen ja ihmisen tunne-elämää ei kuitenkaan voida suoraan rinnastaa.
Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!