Onko ihmisessä turhia osia?

hmisen keho on kehittynyt nykyiseen muotoonsa satojentuhansien vuosien kuluessa. Se on sopeutunut monenlaisiin tehtäviin ja elinolosuhteisiin. Silti vaikuttaa siltä, että lajin­kehitys ei ole aina kulkenut käsi kädessä käyttäytymisen eli elämäntapojen kanssa.

Esimerkiksi viisaudenhampaat ja kehon karvoitus olivat hyödyllisiä ihmisille, joiden piti hienontaa karkeaa ravintoa ja elää säiden armoilla. Ne kävivät kuitenkin tarpeettomiksi, kun ihminen alkoi käyttää vaatteita, rakentaa lämpimiä asuntoja ja kypsentää ruokaa.

Toisaalta on myös elimiä, jotka vaikuttavat äkkiseltään tarpeettomilta mutta joilla kuitenkin arvattavasti on jokin tehtävä. Osa elimistä saattaa olla hyödyllisiä vain stressi­tilanteissa tai terveyden jo horjuessa. Jotkin elimet taas ovat hyvinkin tärkeitä varhaiskehityksen aikana mutta täysin tarpeettomia aikuisiällä.

Lisäksi on olemassa ruumiinosia, kuten häntäluu, joiden merkitys on muuttunut. Vaikka ne ovat menettäneet alkuperäiset tehtävänsä, ne eivät ole kadonneet lajinkehityksen aikana, vaan ne ovat saaneet uusia käyttötarkoituksia.

Poskiontelot
Poskionteloiden tehtävä on epäselvä. Niiden uskotaan alun perin muokanneen kasvonpiirteitä. Ilmeisesti ne suojaavat elimistöä nenän viruksilta ja bakteereilta.

Lisämunarauhanen
Sukuelimet kehittyvät aluksi samalla tavoin sukupuolesta riippumatta. Tuloksena on turhia jäännöksiä, kuten naisen lisämunarauhanen, joka vastaa miehen siemenjohtimia.

Häntäluu
Häntäluu on viimeinen jäänne ihmisen esivanhempien hännästä. Se ei ole nykyäänkään tarpeeton, vaikka niin voisi helposti luulla. Häntäluu nimittäin suojaa lantion elimiä.

Viisaudenhampaat
olivat tarpeen nykyihmisen esivanhemmille. He söivät kuitupitoista kasvisravintoa ja raakaa lihaa. Enää niitä ei tarvita.

Nännit
Miesten nännit ovat elintoimintojen ja suvunjatkamisen kannalta turhat. Ne muodostuvat jo siinä vaiheessa, kun sukuelinten kehitys ei ole vielä eriytynyt sukupuolen mukaan.

Miehen kohtu
Alkiovaiheessa kummallekin sukupuolelle kehittyy elin, josta myöhemmin muodostuu naisen kohtu. Miehenkin elimistössä on pieni kohturakenne.

Kolmastoista kylkiluupari
Joillakin ihmisillä on 13 paria kylkiluita. Niin on myös lähimmillä eläinsukulaisilla, kuten simpansseilla. Se on ehkä jäänne ajalta, jolloin ihminen kulki neljällä jalalla.

Kehon karvoitus
Karvoituksen alkuperäinen tehtävä oli lämmön­säätely. Sen merkitys pieneni, kun ihmiset oppivat suojautumaan kylmää vastaan vaatteilla.

Pikkuvarvas
On väitetty, että pikkuvarpaista tuli turhia sen jälkeen, kun jaloilla ei enää pidetty kiinni oksista kiipeiltäessä. Pikkuvarpaat helpottavat kuitenkin tasa­painon ja pystyasennon säilyttämistä.