Napojen aikavyöhykkeet

Maapallon aikavyöhykkeet kulkevat pituuspiirien mukaan. Pituuspiirithän yhtyvät navoilla, joten mihin aikavyöhykkeeseen etelä- ja pohjoisnapa kuuluvat?

Maapallo on jaettu vuorokauden 24 tunnin mukaisesti 24 aikavyöhykkeeseen, joiden rajat todellakin kulkevat pituuspiirien mukaan. Tästä seuraa tietysti se, että mitä lähemmäksi maantieteellistä pohjois- tai etelänapaa tullaan, sitä kapeampia vyöhykkeet ovat. Itse navoilla pituusasteet ja aikavyöhykkeiden rajat yhtyvät, joten on mahdotonta määrittää, mihin aikavyöhykkeeseen ne kuuluvat. Sama koskee päivämäärän määräytymistä, sillä 180 asteen pituuspiirillä kulkevaa kansainvälistä päivämäärärajaa ei navalla juuri kannata etsiä. Navoille ei olekaan määritetty mitään virallista aikaa, vaan ne harvat ihmiset, jotka niillä seuduilla oleskelevat, päättävät itse, miten kellonsa asettavat. Käytännössä lähellä etelänapaa sijaitsevilla tutkimusasemien henkilökunta tai pohjoisnavan tienoilla liikkuvat tutkijat ovat ratkaisseet aikaongelman kahdella eri tavalla. Toisten kellot näyttävät ns. Greenwichin aikaa eli Britannian normaaliaikaa. Toiset taas käyttävät sen maan aikaa, jonka kanssa he ovat eniten tekemisissä. Niinpä esimerkiksi chileläisillä tutkimusasemilla käytetään Chilen aikaa ja venäläisillä tutkimusasemilla kellot ovat Moskovan ajassa. Kellonaika määräytyy aikavyöhykkeiden mukaan oikeastaan vain avoimilla valtamerillä. Maa-alueilla ja niiden läheisyydessä käytetään ns. virallista aikaa, jonka rajat noudattavat yleensä aikavyöhykkeiden lisäksi valtioiden tai alueiden rajoja. Virallisen ajan valintaan vaikuttaa myös politiikka. Tämän osoitti mm. Liettuan sittemmin peruttu päätös siirtyä Keski-Euroopan aikaan mm. Latvian, Viron ja Suomen käyttämän Itä-Euroopan ajan sijaan.