Voiko elimistö tottua myrkkyyn?

Jos myrkyllä tarkoitetaan ainetta, joka jo pieninä annoksina vaikuttaa elintoimintoihin haitallisesti, vastaus on ei. Keholla ei ole keinoja kehittää vastustuskykyä oikeita haitta-aineita vastaan. Eläinmaailmasta tiedetään kuitenkin, että lajeil­le voi kehittyä useiden sukupolvien aikana lähinnä perinnöllisten mutaatioiden tuloksena uusia ominaisuuksia, jotka parantavat niiden myrkynsietokykyä. Ihmisen osalta asiasta ei ole varmaa tietoa.

Vastustuskyvyn kannalta on ratkaisevaa, sisältääkö haitta-aine proteiineja vai ei. Immuunijärjestelmä pystyy nimittäin tuottamaan vasta-aineita haitallisille proteiineille, joita on vaikkapa bakteerimyrkyissä. Tätä luonnollista eliminointimekanismia hyödynnetään esimerkiksi kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskä­rokotteissa. Ne sisältävät vähän bakteerimyrkkyjä, jotka saavat aikaan elimistön puolustusreaktion ja sitä kautta immuniteetin tartuntoja vastaan.

Siedätyshoito saattaa parantaa varsinaisten eläintoksiinien, kuten käärmeenmyrkyn, sietokykyä.