Ei tiedetä, kuinka monta hirmuliskolajia ehti kehittyä niiden noin 160 miljoonan vuoden aikana, kun hirmuliskoja oli olemassa. Sen selvittäminen edellyttäisi sellaista hyvin epätodennäköistä sattumaa, että joka lajista olisi fossiilistunut vähintään yksi yksilö ja että se sitten vielä olisi löydetty. Hirmuliskoista tiedetään siitä huolimatta paljon, sillä fossiiliaineistoa on muuten runsaasti.
Viime vuosina hirmuliskolajien määrä on kasvanut merkittävästi. Kun vuonna 1990 oli kuvattu tieteellisesti vain 285 sukua, vuonna 2006 sukuja oli 527 ja lajeja noin 630. Hirmuliskotutkija Peter Dodson on arvioinut, että seuraavan sadan vuoden aikana hirmuliskosukujen määrä kasvaa 1 850:een, jos kehitys jatkuu samanlaisena. Tämäkin on ehkä vain pieni osa todellisesta määrästä, sillä saattaa olla, että joistakin suvuista ei ole jäänyt ainuttakaan fossiilia.
Hirmuliskoja voidaan luokitella niiden luuston rakenteen pohjalta. Esimerkiksi lantioluiden perusteella ne jakautuvat kahteen lahkoon: liskon- ja linnunlantioisiin. Niiden fossiileja voidaan edelleen ryhmitellä yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien mukaan.
Hirmuliskofossiilit eivät jakaudu tasaisesti maapallolle. Niitä on löydetty eniten kuudesta eri maasta. Viimeaikaisista löydöistä kaksi kolmasosaa on tehty nimenomaan niissä.
Yhdysvallat: 127 sukua
Kiina: 109 sukua
Argentiina: 61 sukua
Mongolia: 61 sukua
Kanada: 43 sukua
Britannia: 33 sukua
Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!