Epävirallinen kielitaitoennätys lienee Tucanon alueella Kolumbian ja Brasilian rajaseudulla asuvilla viidellä intiaaniheimolla. Niiden keskuudessa on käytäntönä, että puoliso valitaan erikielisen heimon keskuudesta. Lapset oppivat lähes aina ainakin äitinsä ja isänsä kielen. Heimojen välinen kanssakäyminen on kuitenkin niin tiivistä, että monet puhuvat kaikkien viiden heimon kieltä. Kielitaitoista kansaa on myös Mauritiuksen saarella Intian valtameressä. Sen asukkaat osaavat keskimäärin 3,78 kieltä, yleensä ranskaa, englantia, paikallista kreolikieltä ja jotakin Intian kielistä. Saaren väestö on lähtöisin monista eri maista ja kauppayhteydet varsinkin Intiaan ovat tiiviit. Euroopassa kärkisijalla on Luxemburg, jonka asukkaat puhuvat keskimäärin 3,24 kieltä. Suomessa luku on kahden tienoilla, eli useimmat meistä puhuvat äidinkielensä lisäksi yhtä muuta kieltä. Pienin luku on englanninkielisissä maissa. Niissä motivaatiota kielten opiskeluun vähentää todennäköisesti englannin nykyinen asema kansainvälisen kanssakäymisen yleiskielenä. Luvut ovat peräisin ruotsalaisen kielitieteilijän Mikael Parkvallin tutkimuksesta. Tutkimuksesta ilmeni myös, että koulutustasolla ja kielitaidolla ei välttämättä ole yhteyttä. Suurempi merkitys oli henkilön äidinkielellä. Pienten kieliyhteisöjen edustajat olivat yleensä kielitaitoisempia kuin suurten.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.