Miten lukki liikkuu?

Lukkien pallomainen vartalo vaikuttaa ikään kuin riippuvan neljän raaja­parin varassa. Hämähäkkieläimille ominaiset kahdeksan raajaa ovat lukeilla erittäin pitkät, sirot ja taipuisat. Erinomainen liikkuvuus ja joustavuus takaavat honteloiden jalkojen pitämisen ja tasapainon säilymisen hankalassakin ympäristössä.

Joillakin lukkilajeilla on pienet – ikään kuin ylimääräiset – nivelet raajojensa alapäässä. Ne mahdollistavat samankaltaisen lenkkimäisen tarttumaotteen kuin vaikkapa puoliapinoiden pitkä ja taipuisa häntä. Lukkien on havaittu käyttävän tätä mahdollisuutta hyväkseen myös keskinäisissä välienselvittelyissä.

Ohuissa jaloissa on lihaksia ja jänteitä

Vaikka raajat ovat ohuet, niissä on niin lihak­sia kuin jänteitäkin. Silti niistä ei ole saalistusvälineiksi. Passiiviseen pyyntiin ne kyllä sopivat, sillä ne aistivat helposti paikalle sattuvien pikku eläinten liikkeet. Lukit syövät kuitenkin useimmiten orgaanista jätettä.

Uhattuna lukki voi irrottaa raajansa, jotta ahdistelija kiinnittäisi huomionsa siihen eikä lähtisi perään. Menetys on pysyvä, sillä lukki ei pysty kasvattamaan uutta jalkaa tilalle.