Miten kohdunulkoinen raskaus alkaa?

Normaalisti raskaus alkaa niin, että ovulaa­tiossa kypsä munasolu irtoaa munasarjasta, joka sijaitsee vatsaontelossa. Munanjohtimen toinen pää on suppilon tavoin munasarjan päällä, ja se nappaa vapaan munasolun ­sisäänsä.

Värekarvojen avulla munasolu kulkee munanjohdinta pitkin kohti kohtua. Jos munasolu kohtaa tällä matkalla siittiösolun, se hedelmöittyy.

Sen jälkeen hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti alkaa jakaantua ja kiinnittyy lopulta kohdun limakalvoon. Kohdunulkoisiksi raskauksiksi kutsutaan tapauksia, joissa hedelmöittynyt munasolu alkaakin kehittyä jossakin muualla kuin kohdussa.

Alle kahdessa prosentissa raskauksista hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy jo munanjohtimeen. Joissakin tapauksissa munasolu ajautuu kohdun suulle ja kiinnittyy sinne. Joskus se taas pu­toaa vatsaonteloon ja jatkaa kehitystään siellä.

Kaikkialla muualla kuin kohdussa muna­solu on kuitenkin varsin epäsuotuisissa oloissa ja sen kehittyminen on epätoden­näköistä. Niinpä suurin osa näistä munasoluista poistuu elimistöstä pian ilman oireita.

Kohdunulkoista raskautta epäiltäessä tehdään raskaustesti virtsan lisäksi myös verestä. Tarvitaan myös gynekologinen tutkimus, sillä väärässä paikassa kasvava munasolu voi aiheuttaa repeämiä ja pahimmillaan uhata naisen henkeä. Kohdunulkoinen ras­kaus paikannetaan kaikututkimuksella, ja sitä voidaan hoitaa lääkkeillä tai leikkauksella.

Onnistuneen hoidon jälkeen kohdun­ulkoisen raskauden uusiutumisriski on hyvin pieni. Arvioidaan, että 80 prosenttia hoitoa saaneista naisista tulee seuraavalla kerralla raskaaksi normaalilla tavalla.

Joskus loppu on onnellinen

Vain erittäin harvoissa tapauksissa kohdunulkoinen raskaus päättyy terveen lapsen syntymään.

Australiassa syntyi vuonna 2008 sektiolla eli keisarileikkauksella kaikkien yllätykseksi täysi­aikainen lapsi, joka oli kehittynyt munasarjassa. Samana vuonna Britanniassa päivänvalon näki 28 raskausviikon jälkeen lapsi, joka oli kehittynyt äidin paksusuolta peittävässä rasvakudoksessa.