Mistä kylläisyyden tunne syntyy?

Ruokahalua säätelevät aivojen alueet sijaitsevat väliaivojen alaosan hypotalamukseksi kutsutussa osassa. Toiminnan vilkastuminen näillä alueilla saa ihmisen tuntemaan itsensä joko nälkäiseksi tai kylläiseksi.
Heti, kun ruoka alkaa täyttää mahalaukkua, nälän tunteen aiheuttavan greliini-hormonin erittyminen lakkaa, mikä jo yksinkin vähentää ruokahalua. Kun ruoka alkaa sulaa ja ravintoaineet siirtyvät veren välityksellä maksaan, aivot rekisteröivät veren sisältämän glukoosin eli verensokerin nousun. Tieto siitä kulkee autonomisessa hermostossa hypotalamukseen ja vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen. Myös aminohappojen ja rasvojen määrällä on vaikutusta.
Rasvasolut tuottavat leptiini-nimistä hormonia, jota vapautuu elimistössä rasvan määrän lisääntyessä soluissa. Leptiinin määrän kohoaminen veressä tuottaa myös kylläisen olon.
Henkilöiden, joilla on mutaatio leptiinin tuotantoa säätelevässä geenissä, voi olla hyvin vaikeaa säädellä syömistään. He eivät koskaan tunne olevansa kylläisiä, mikä johtaa sairaal-loiseen lihavuuteen.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.