Eurooppalaiset kansanhuvit, joissa ihminen ja eläin ottavat areenalla mittaa toisistaan, ovat ilmeisesti antiikin Kreikan ja Rooman perua. Toistaiseksi vanhin eräänlaista härkätaistelua kuvaava taideteos on peräisin Kreetasta. Knossoksesta löytynyt 3 500 vuotta sitten tehty seinämaalaus esittää valtavan härän kimpussa olevia miehiä, jotka näyttävät liikkuvan kuin sirkusvoimistelijat.
Vaikka eläinotteluista tuli suosittu huvitus keisariajan Roomassa, härkätaistelu sai nykyiset ilmenemismuotonsa Pyreneiden niemimaalla. Siksi yleensä puhutaankin espanjalaisesta härkätaistelusta.
Kreetasta löydetty 3 500 vuotta vanha maalaus esittää tapahtumaa, joka muistuttaa härkätaistelua.
Espanjalaisen härkätaistelun historia ulottuu 1000-luvulle, jolloin ritarit – aluksi tavalliset ratsumiehet ja myöhemmin myös aateliset – alkoivat taistelujen lomassa viihdyttää itseään ja muita haastamalla ”kaksintaisteluun” härkiä. Aseistetut miehet ärsyttivät niitä hevosen selästä ja yrittivät tappaa ne. Koska härät olivat vaarallisia vastustajia ja kuolemantapauksia sattui paljon, Espanjan hallitsija päätti kieltää härkätaistelut 1600-luvun puolivälissä. Kieltoa kierrettiin etenkin maaseudulla järjestämällä rituaalisempia näytöstaisteluja. Niissä areenalla saattoi olla yhtä aikaa 25 härkää, joita yleensä ammattimaiset esiintyjät, matadorit, yrittivät hallita tietyillä muodollisilla liikesarjoilla.
Nykymuotoiseksi härkätaistelu alkoi kehittyä 1720-luvulla, jolloin rondalainen matadori Francisco Romero loi tapahtuman peruskaavan
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.