Missä härkätaistelut aloitettiin?

Eurooppalaiset kansanhuvit, joissa ihminen ja eläin ottavat areenalla mittaa toisistaan, ovat ilmeisesti antiikin Kreikan ja Rooman perua. Toistaiseksi vanhin eräänlaista härkätaistelua kuvaava taideteos on peräisin Kreetasta. Knossoksesta löytynyt 3 500 vuotta sitten tehty seinämaalaus esittää valtavan härän kimpussa olevia miehiä, jotka näyttävät liikkuvan kuin sirkusvoimistelijat.

Vaikka eläinotteluista tuli suosittu huvitus keisariajan Roomassa, härkätaistelu sai nykyiset ilmenemismuotonsa Pyreneiden niemimaalla. Siksi yleensä puhutaankin espanjalaisesta härkätaistelusta.

Kreetasta löydetty 3 500 vuotta vanha maalaus esittää tapahtumaa, joka muistuttaa härkätaistelua.

Espanjalaisen härkätaistelun historia ulottuu 1000-luvulle, jolloin rita­rit – aluksi tavalliset ratsumiehet ja myö­hemmin myös aateliset – alkoivat taistelujen lomassa viihdyttää itseään ja muita haastamalla ”kaksintaisteluun” härkiä. Aseistetut miehet ärsyttivät niitä hevosen selästä ja yrittivät tappaa ne. Koska härät olivat vaarallisia vastustajia ja kuoleman­ta­pauksia sattui paljon, Es­pan­jan hallitsija päätti kieltää här­kä­taistelut 1600-luvun puolivälissä. Kieltoa kierrettiin etenkin maaseudulla järjestämällä rituaalisempia näytöstaisteluja. Niissä areenalla saattoi olla yhtä aikaa 25 härkää, joita yleensä ammattimaiset esiintyjät, matadorit, yrittivät hallita tietyillä muodollisilla liikesarjoilla.

Nykymuotoiseksi härkätaistelu alkoi kehittyä 1720-luvulla, jolloin rondalainen matadori Francisco Romero loi tapahtuman peruskaavan