Minkä vuoksi paavi suutelee maata?

Kysymyksessä ei ole vakiintunut perinne katolisessa kirkossa, vaikka edellinen paavi Johannes Paavali II suuteli useinkin maan kamaraa lukuisilla ulkomaanmatkoillaan. Sen sijaan nykyinen paavi Benedictus XVI ei tiettävästi ole seurannut hänen esimerkkiään.

Paavien ele on yleensä selitetty kahdella tavalla. Toisen mukaan paavi suutelee maan kamaraa kunnioituksesta ja rakkaudesta vierailukohdettaan ja sen asukkaita kohtaan. Hänen polvistumisensa ja kumartumisensa on rinnastettu siihen, miten alamaiset ja palvelijat aiemmin kohtasivat valtiaansa. Tällainen nöyryyttä symboloiva teko voidaan kohdistaa myös pyhinä pidettyihin esineisiin, kuten Raamattuun, tai vaikkapa valtiolippuun.

Toisen selityksen perustana onkin entis­aikojen tapa suudella maata ja pystyttää lippu paikkaan, joka on juuri vallattu. Kun Kolumbus saapui saarelle, jonka hän sittemmin nimesi San Salvadoriksi, hän kumartui suutelemaan maata, pystytti siihen Espanjan lipun ja julisti saaren kuuluvan Espanjalle.

Eleellä voimakas symbolinen merkitys

Ne, jotka suhtautuvat paaviin myönteisesti, pitävät suudelmaa kunnoittavana eleenä, kun taas kriitikot pitävät sitä pikemminkin yrityksenä levittää katolilaisuutta paavin käyntikohteisiin. Eleen voimakas symbolinen merkitys tuli erityisen selvästi esiin Johannes Paavali II:n matkalla Lähi-idässä vuonna 2000, kun hän kävi Israelissa ja palestiinalaisten pakolaisleirissä Dheishehissä. Kun paavi laskeutui Ben Gurionin lentoasemalle Tel Aviviin, hän suuteli maata. Leirissä hänelle ojennettiin malja, jossa oli Länsirannalta peräisin olevaa multaa. Hän suuteli myös sitä, ja tämä tulkittiin lehdistössä niin, että paavi antoi tukensa kahdelle valtiolle: Israelille ja Palestiinalle.