Keskeltä avaruutta tai esimerkiksi Kuusta katsottuna taivas näyttää sysipimeältä. Maassa taivas sen sijaan on päiväsaikaan valoisa ja sininen. Ero johtuu siitä, että auringonvalo siroaa ilmakehän molekyyleistä ja lyhytaaltoinen sininen siroaa muita aallonpituuksia enemmän. Ulompana avaruudessa valo ei siroa.
Yötaivaan pimeys taas liittyy universumin rakenteeseen. Jos kaikkeus olisi sekä äärettömän suuri että äärettömän vanha, havainnoijan katse kohtaisi joka suunnassa jollakin etäisyydellä tähden pinnan. Siten yötaivaankin pitäisi loistaa valoisana kuin tähden pinta.
Sitä, että öinen taivas universumin lukemattomista tähdistä huolimatta vaikuttaa pimeältä, kutsutaan Olbersin paradoksiksi. Nykykäsityksen mukaan paradoksin selittää se, että näkyvä kaikkeus ei ole äärettömän suuri eikä vanha.
Maailmankaikkeus muodostui 13,7 miljardia vuotta sitten, ja siksi ei voida nähdä kauemmaksi kuin 13,7 miljardin valovuoden päähän eikä kaikkien tähtien valo ole vielä saavuttanut meitä. Lisäksi kaikkeus laajenee, ja tähtien loitotessa niiden kirkkaus heikkenee valon punasiirtymän vuoksi.
Tilaus : Seuraa alusta alkaen Tieteen Kuvalehden kolmiosaista sarjaa, jossa käsitellään syystä tai toisesta Pohjois-Amerikkaan päätyneiden ihmisten vaiheita.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!