Kun musta aukko imee kaiken aineen ympäriltään, valkoinen aukko taas syöksee ainetta ulos. Valkoiset aukot ovat Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian yhtälöiden täysin hypoteettinen matemaattinen ratkaisu. Niiden olemassaolosta ei voida siis olla varmoja.
Matemaattisesta näkökulmasta tarkasteltuna valkoista aukkoa voidaan pitää mustana aukkona, jossa aika kulkee taaksepäin. Ajatus liittyy siihen, että suhteellisuusteorian fyysiset lait pätevät ajan suunnasta riippumatta.
Todellisuudessa eivät kuitenkaan vaikuta vain sellaiset luonnonvoimat kuin painovoima. Arkikokemuksen perusteella tiedetään, että ajan suuntaa ei voi muuttaa: kun kananmuna putoaa lattialle, se rikkoutuu – järjestys vaihtuu epäjärjestykseksi.
Todellisessa maailmassa prosessit etenevät aina niin, että epäjärjestyksen kokonaismäärä kasvaa. Siksi päinvastaista, ajan kulkusuunnan vaihtumista vastaavaa, tapahtumasarjaa ei nähdä koskaan. Kun muna on kerran mennyt rikki, se ei voi tulla enää ehjäksi.
Einsteinin yhtälöillä on useita ratkaisuvaihtoehtoja. Kiinnostavimpia ovat ne ratkaisut, jotka sopivat havainnoitavissa olevaan fyysiseen todellisuuteen. Käytännön syistä fyysikot tekevät työtään helpottavia oletuksia.
Tällöin on kuitenkin olemassa vaara, että saadaan tuloksia, jotka eivät vastaa fyysistä todellisuutta. Valkoisen aukon hypoteesi on todennäköisesti tällainen, sillä laskelmat perustuvat hyvin pelkistettyyn käsitykseen universumista.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.