Yksilömäärä eli kanta heijastelee lajin elinkelpoisuutta. Siksi luonnonvaraiset eläimet yrittävät lisääntyä mahdollisimman tehokkaasti. Populaatioiden kokoa rajoittavat kuitenkin useat tekijät, kuten kilpailu ravinnosta ja elintilasta. Viime kädessä sillä, paljonko jälkeläisiä syntyy, on vähemmän merkitystä kuin sillä, moniko niistä selviää sukukypsyyteen asti ja lisääntyy itse.
Poikastuottoon vaikuttaa eläinten lajityypillinen käyttäytyminen. Osa niistä hoitaa poikasiaan, osa taas jättää jälkeläisensä oman onnensa nojaan. Yleensä sellaiset lajit, jotka eivät pidä huolta seuraavasta sukupolvesta, lisääntyvät tehokkaasti. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi monet kalalajit.
Hyvä ehdokas maailman hedelmällisimmäksi eläimeksi onkin möhkäkala (Mola mola). Tämän jopa parin tonnin painoisen lauhkeissa ja lämpimissä vesissä viihtyvän lajin naaraat voivat laskea kutuaikana 300 miljoonaa mätimunaa. Vaikka koiraiden maidillaan hedelmöittämistä munista syntyy hyvin paljon jälkeläisiä, vain murto-osa niistä saavuttaa täysikasvuisuuden.
Nisäkkäät taas saavat suhteellisen vähän jälkeläisiä, vaikka joukossa on toki tehokkaitakin lisääntyjiä, kuten rotat. Syynä ovat usein pitkä kantoaika ja huolenpito poikasista. Hoivaamalla ja opettamalla hyödyllisiä käyttäytymismalleja vanhemmat parantavat jälkeläistensä selviytymismahdollisuuksia.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.