Maito hapantuu, kun bakteerit muuntavat luonnollisen maitosokerin, laktoosin, maitohapoksi. Tällöin maidon pH-arvo laskee. Se saa proteiinit paakkuuntumaan, ja happamasta maidosta tulee paksua.
Monet taudinaiheuttajabakteerit eivät pysty elämään hapanmaitotuotteissa, kuten viilissä tai jogurtissa, joiden pH-arvo on noin 4,5. Siksi hapanmaitotuotteet säilyvät paremmin kuin tuore maito. Kaikki bakteerit eivät hajota laktoosia – niin kuin ei kaikkien ihmisten elimistökään. Useimmat maitohappobakteerit ovat ihmiselle vaarattomia.
Väitteelle, jonka mukaan sokeripala parantaa maidon säilyvyyttä, ei ole mitään tieteellistä perustetta. Bakteerit viihtyvät maidossa juuri sen sisältämän luonnollisen maitosokerin vuoksi. Useimmat maitotuotteet sisältävät sataa grammaa kohti noin 3,5 grammaa hiilihydraattia, joka on lähes pelkästään maitosokeria. Määrä vastaa 17:ää sokeripalaa litraa kohti.
Lisätty sokeripala voi luoda kasvun edellytykset bakteereille, jotka muuten eivät elä ja lisäänny maidossa, koska ne eivät pysty hajottamaan laktoosia. Terveydelle tästä voi koitua haittaa, koska maito pilaantuu sen sijaan, että se hapantuisi, ja vaarattomien maitohappobakteerien tilalle voi tulla taudinaiheuttajabakteereja.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.