Likinäköisyys on ihmisillä yleinen silmän taittovirhe. Likitaittoinen silmä taittaa kuvan kaukana olevasta kohteesta verkkokalvon eteen, eikä ihminen kykene näkemään kauas kovin tarkasti. Eläimillä likinäköisyys on varsin harvinaista. Jotkin lajit, kuten vedessä elävät eläimet, ovat jonkin verran likinäköisiä siksi, että ne ovat sopeutuneet elinympäristöönsä. Esimerkiksi hylkeen silmän on oltava hiukan likitaittoinen, jotta se näkisi kunnolla vedessä. Tästä johtuen hylje näkeekin maalla oleskellessaan epätarkasti. Toisaalta monien petolintujen silmät ovat erittäin voimakkaasti kaukotaittoisia. Osa eläimistä on kokonaan sokeita tai erittäin heikkonäköisiä, mutta ne elävät tavallisesti ympäristössä, jossa muut aistit kuin näköaisti ovat tärkeitä. Ei tiedetä varmasti, kärsivätkö sellaiset eläinlajit, joilla on yleensä normaali näkö, taittovirheistä. Se ei ole mahdotonta, sillä silmämunan muoto ja koko vaihtelevat perimän mukaan. Taittovirheestä kärsivät eläimet eivät todennäköisesti selviä hengissä kovin pitkään, sillä esimerkiksi petoeläinten ravinnonsaanti riippuu pitkälti niiden näköaistista.
Monien eläinlajien tiedetään kärsivän silmäsairauksista. Muun muassa hylkeet ja merileijonat sairastavat usein harmaakaihia. Sairaus ei kuitenkaan heikennä niiden lisääntymismahdollisuuksia eikä siten uhkaa lajin olemassaoloa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.