Lajin ja lajikkeen käsitteet sekoittuvat usein huolimattomassa kielenkäytössä. Vaikka niitä kumpaakin käytetään kasvien luokitteluun, ne eivät kuitenkaan tarkoita samaa asiaa. Laji on biologiassa taksonomian eli eliöiden kuvauksen, nimeämisen ja luokittelun perusyksikkö. Teoriassa ainoastaan samaan lajiin kuuluvat yksilöt pystyvät lisääntymään keskenään ja saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Tosin käytännössä lajikäsite ei ole useinkaan aivan näin selvä. Lajin tieteellinen nimi koostuu kahdesta osasta: suku- ja lajinimestä. Samankaltaiset, toisilleen läheiset lajit luokitellaan samaan sukuun. Esimerkiksi perunalla (Solanum tuberosum) on satoja luonnonvaraisia lajisukulaisia. Sitä vastoin lajike-sanaa ei tule käyttää lainkaan luonnonkasveista puhuttaessa, sillä se viittaa aina viljelykasveihin. Lajikkeet syntyvät yleensä kasvinjalostuksen tuloksena, mutta niitä voidaan valita myös luonnonvaraisten kasvien joukosta. Lajikkeen ominaisuudet ovat tavallisesti perinnöllisiä ja pysyviä. Perunalajikkeita on jalostettu moniin käyttötarkoituksiin ruokaperunoista rehuperunoihin.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.