Väsymyksestä pääsee eroon vain lepäämällä, mutta on tunnettu tosiasia, että nukkumisajankohdalla on merkitystä sille, miten rentouttavaa ja virkistävää uni on. Uni virkistää parhaiten silloin, kun elimistö on ikään kuin valmistautunut nukkumaan. Ihmisen elimistö noudattaa vuorokausirytmiä niin, että voidaan puhua ”sisäisestä kellosta”. Ihmisen aktivaatiotasoa eli toimintavirettä säätelevät monet tekijät, kuten hermosto, hormonit ja kehon lämpötila, joissa tapahtuvat tavallisesta poikkeavat muutokset voivat häiritä normaalia vuorokausirytmiä. Säännölliset elämäntavat pitävät yllä kehon toiminnan kannalta edullisinta vuorokausirytmiä. Jos välillä valvoo ja/tai nukkuu tavanomaista pitempään, vakiintunut vuorokausirytmi häiriintyy eikä elimistö virkisty parhaalla mahdollisella tavalla joko liian lyhyen tai pitkän yöunen takia. Myös mm. ravinnolla ja lääke- ja nautintoaineilla on vaikutusta sekä unen tarpeeseen että laatuun. Ihmisen yksilölliselle vuorokausirytmille ominaisten valve- ja unitilojen vaihtelun taustalla on herkkä tiettyjen aivokeskusten toimintaan perustuva säätelyjärjestelmä. Terveyssyistä ihmisen tulisi pyrkiä noudattamaan elimistönsä perusrytmiä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.