Lehmä edustaa hinduille eräänlaista äidillistä jumaluutta, vaikka nautojen pyhyyttä ei olekaan mainittu vanhimmissa uskonnollisissa teksteissä, Veda-kirjoissa. Joissakin Intian osavaltioissa nautojen teurastaminen on kielletty lailla. Käsitys nautojen erikoisasemasta eläinten joukossa vakiintui vähitellen hindulaisuuden monien jumaluuksien löytäessä paikkansa uskonnollisessa oppirakennelmassa. Nautojen tappamiskieltoa alettiin ilmeisesti noudattaa toden teolla jonkinlaisena protestina naudanlihaa syöville muslimeille, joita alkoi muuttaa Luoteis-Intiaan 700-luvulla.
Ennen ”rauhoittamistaan” naudat olivat hindujen uhrieläimiä. Nautoja alettiin sittemmin pitää hyvyyden, hedelmällisyyden ja naiseuden vertauskuvina, ja niiden uhraamisesta luovuttiin. Todennäköisesti myös käytännön seikat puolsivat uutta suhtautumistapaa. Nopeasti kasvavan väestön ruokkiminen edellytti mm. maanviljelyn tehostamista. Nautoja ryhdyttiin käyttämään entistä enemmän mm. vetojuhtina peltotöissä, ja hyödyllisen apulaisen syöminen pahimpaan nälkään olisi ollut hyvin lyhytnäköinen ratkaisu jatkuvaan ravinnonsaantiongelmaan. Vaikka nautoihin suhtaudutaan Intiassa lempeästi, niiden elämä ei ole helppoa etenkään kaupungeissa. Naudat ovat usein peräisin maalta. Kun lehmä vanhenee eikä enää tuota muuta kuin sinänsä hyödyllistä lantaa, se yleensä vapautetaan ja jätetään oman onnensa nojaan.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.