Imevätkö hiukset vettä?

Miksi vesi ei kimpoa pois hiuksen pinnasta?

Hius hylkii luonnostaan vettä, mutta sampoo ja muut kemikaalit saavat sen imemään itseensä vettä.
Colourbox
Hius hylkii luonnostaan vettä, mutta sampoo ja muut kemikaalit saavat sen imemään itseensä vettä.

Ihmisen hius on luonnostaan vettä hylkivä, mutta nykyään hiuksia käsitellään niin, että ne sen sijaan imevät vettä.

Hius koostuu kuolleista soluista, jotka sisältävät keratiini-proteiinin kuituja. Hiuk­sen ytimessä on pitkiä soluja, ja uloinna on 5–10 kerrosta litteitä suomumaisia soluja, jotka sijaitsevat limittäin kuin kattotiilet ja suojaavat hiuksen ydintä.

Kun hius kasvaa, sen suomukerroksen ulkopinnalla on rasva-aineita sisältävien proteiinien muodostama ohut soluseinä. Rasva hylkii vettä, ja vaikutusta tehostaa vielä tali, eräänlainen rasvainen vaha, jota talirauhaset tuottavat. Tätä luonnollista talikerrosta poistetaan, kun tukka pestään sampoolla. Lisäksi hiuksia vaurioitetaan niin mekaanisesti kuin kemiallisestikin, esimerkiksi ottamalla permanentti.

Vaurioituneessa hiuksessa on alueita, joissa uloin, suojaava solukerros on repeytynyt tai joista se puuttuu kokonaan. Tällöin vettä imevät solut paljastuvat.

Hoitoaineen tarkoitus on jättää joka hiuksen pintaan kalvo, joka palauttaa osan vettä hylkivistä ominaisuuksista.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.