Ihminen voi hengittää nestettäkin

Voisiko ihminen periaatteessa hengittää ilman sijasta happipitoista nestettä?

Periaatteessa ihmisen keuhkot sopivat nestehengitykseen niin kuin kalan kiduksetkin.
Sekä keuhkoissa että kiduksissa on ohut solukerros, jonka läpi happi siirtyy verenkiertoon ja hiilidioksidi poistuu verestä. Keuhkot käyttävät hapen luovuttajana ja hiilidioksidin vastaanottajana ilmaa, mutta sen tilalla voisi olla myös nestettä – ei vettä mutta esimerkiksi perfluorioktyylibromidia. Perfluorioktyylibromidi on hieman öljyä muistuttava neste, johon happi ja hiilidioksidi liukenevat.
Nestehengitystä käytetään muun muassa hengitysvajausoireyhtymästä kärsivien keskosten hoidossa. Kehittymättömät keuhkot eivät avaudu kunnolla, vaan vauva on pidettävä hengityskoneessa, joka puhaltaa keuhkoihin hapekasta ilmaa ja imee hiilidioksidipitoisen ilman pois. Joskus ilma voi vahingoittaa keskosen keuhkoja. Kun keuhkot täytetään osaksi hengitysnesteellä, keuhko-rakkuloihin kohdistuva paine pienenee.
Aikuisten keuhkovaurioiden hoidossa nestehengityksellä voidaan parantaa keuhkojen venyvyyttä ja hapen ja hiilidioksidin siirtymistä keuhkojen ja veren välillä.
Teoriassa myös sukeltaja voisi hengittää perfluorioktyylibromidia, mutta koska nesteen vetäminen keuhkoihin on hyvin raskasta, avuksi tarvittaisiin konevoimia eli hengityslaite.