Lihasvoima eli voima, jonka lihas tuottaa yhdellä supistuksella, riippuu lihasten koosta, erityisesti lihassolujen poikkipinta-alan suuruudesta. Lihasmassan koko ei kuitenkaan ole ainoa ratkaiseva tekijä lihasten suorituskyvyn kannalta. Lihaksen tehoon eli kykyyn tehdä tietty määrä työtä tietyssä ajassa vaikuttavat myös kestävyys ja nopeus. Lihaskestävyys eli lihaksen kyky supistua yhtäjaksoisesti tai toistuvasti riippuu lihassolujen aineenvaihdunnasta. Mitä tehokkaammin verisuonet tuovat lihassoluille happea ja ravinteita, sitä pidempään lihas voi työskennellä. Lihassoluja on kahta tyyppiä: hitaita ja nopeita. Hitaiden lihassolujen supistumisnopeus on alhainen, mutta ne kestävät hyvin väsymistä. Nopeat lihassolut taas supistuvat nopeasti ja tuottavat paljon voimaa mutta väsyvät nopeasti. Nopeiden lihassolujen kokoa voi kasvattaa melko nopeastikin voimaharjoittelulla. Sen sijaan hitaiden lihassolujen harjoittaminen ei juuri kasvata niiden kokoa. Voidaan siis sanoa, että isoissa lihaksissa on enemmän voimaa kuin pienissä, mutta lihasten suorituskestävyys ei ole koosta kiinni.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.