Eri maiden elintasoeroja voidaan havainnollistaa monenlaisilla osoittimilla. Yksi tavallisimmista mittareista on bruttokansantuote (BKT), joka mittaa taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden vuotuista määrää. Sen kehitystä pidetään keskeisenä kansantalouden kasvua kuvaavana indikaattorina. BKT:n kasvun voidaan katsoa heijastelevan kansalaisten taloudellisen tilanteen (elintason) paranemista , mutta se ei kuvaa elämänlaadun (hyvinvoinnin) kohenemista. BKT on tuotantolähtöinen mittari eikä se kerro mitään talouskasvun mahdollisista haitoista, kuten ympäristön saastumisesta ja luonnonvarojen kulumisesta. Eri maiden vertailussa käytetään yleensä ns. ostovoimapariteetilla korjattua BKT:ta. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden tilaa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. Tällä tavoin saadaan tarkempi käsitys kansantalouden tuotoksesta asukasta kohti.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.