Aurinkokunnan suurimmat kuut

Mitä Aurinkokunnan planeettaa kiertää suurin kuu?

Kuiden kokokilpailussa menestyvät parhaiten Jupiterin kuu Ganymedes, jonka läpimitta on 5268 kilometriä, ja Saturnuksen kuu Titan, jonka läpimitta on 5150 kilometriä. Maan kiertolainen Kuu on niihin verrattuna kääpiö, sillä sen läpimitta on 3476 kilometriä. Merkuriusta suurempi Ganymedes oli yksi niistä neljästä taivaankappaleesta, joiden perusteella kuuluisa italialainen tiedemies Galileo Galilei oli valmis hylkäämään vuonna 1610 maakeskeisen maailmankuvan. Galilei piti epätodennäköisenä sitä, että kaikki taivaankappaleet kiertäisivät Maata. Kaukoputkellaan hän näki mm. Aurinkokunnan suurimman planeetan Jupiterin. Kun hän seurasi muutamina öinä sen ympäristön tapahtumia, hän totesi, että sitä kiersi neljä pientä taivaankappaletta. Maa ei siten ollutkaan avaruuden ainoa keskus.
Galilein havaitsemat Jupiterin kuut saivat nimekseen Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Nämä ns. Galilein kuut voi erottaa kiikarilla tai pienellä kaukoputkella. Niistä suurin Ganymedes muistuttaa ulkonäöltään Kuuta vuorottelevien vaaleiden ja tummien alueidensa sekä kraattereidensa vuoksi. Lisäksi se kääntää aina saman puolen emoplaneettaansa kohti, kuten Kuukin. Ganymedeen massasta on kuitenkin suunnilleen puolet jäätä tai vettä.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.