TK nr. 7/2011 s. 18-23.
Maa on ymmärrettävistä syistä tarkimmin tutkittu planeetta, mutta senkin
osalta tiedot ovat usein pintapuoliset. Kuumuus ja kova paine estävät
tutkimuksen syvällä kuoren alla, ja elämän syntyaikojen olosuhteita on
hankalaa jäljitellä. Vaikeuksista huolimatta tietämyksen aukot pienenevät.
TK nr. 12/2002 s. 64-69.
Pohjoinen magneettinapa on liikkeellä. Se kulkee kohti luodetta nopeammin kuin koskaan. 50 vuoden päästä se on Pohjois-Kanadan sijasta Siperiassa. Siirtyminen voi olla merkki siitä, että magneettinavat ovat vaihtamassa paikkaa. Sitä, mitä moisesta keikauksesta voisi seurata, voidaan vain arvailla.
TK nr. 2/2004 s. 62-63.
Maan sisäosista ei tiedetä paljonkaan, sillä sen kuoreen on onnistuttu poraamaan vasta 12 kilometrin syvyinen reikä. Yhdysvaltalainen astrofyysikko David Stevenson on tehnyt mielikuvituksellisen ehdotuksen luotaimen lähettämisestä kohti Maan ydintä.
TK nr. 18/2008 s. 56-61.
Maan sisäosien olemusta on pohdittu vuosituhansia. Sadan viime vuoden aikana on saatu vastaus seuraaviin kysymyksiin:
Miksi Maan sisus on kuuma?
Onko ydin kiinteä vai nestemäinen?
Miten vanha Maa on?
Mikä aiheuttaa tulivuorenpurkaukset?
Miksi maanjäristyksiä syntyy?
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.