virus

• •  
  •  
  Sivu 1 / 2Seuraava
• 

  Visa: Testaa tietosi pienistä asioista

  30.09.2011.

  Mikä solu on ihmisen pienin? Kuinka pieni on virus? Mitä tiedät asioista, joita ei paljaalla silmällä näe? Tee testi ja haasta ystäväsikin mukaan!

  Lue lisää

• 

  Visa: Testaa tietosi elimistöstä

  03.08.2011.

  Minkä elimen siirtoja on tehty eniten? Vastaa kysymyksiin, niin saat selville, miten hyvin sinulla on lääketiede hallussa.

  Lue lisää

• 

  Kehon puolustusjoukot

  TK nr. 17/2010 s. 18-25.

  Elimistön immuunijärjestelmä on koko ajan valmiustilassa, sillä kutsumattomat vieraat vaanivat kaikkialla. Vahingolliset pieneliöt eivät saa lämmintä vastaanottoa kehon valppailta puolustusjoukoilta, jotka iskevät armotta jokaisen havaitsemansa tunkeilijan kimppuun. Elimistössä partioivat mikroskooppisen pienet sotilaat pelastavat meidät päivittäin tehokkaalla toiminnallaan. Sillä aikaa kun luet tätä juttua, sisälläsi riehuu sota tunkeutujia vastaan: immuunijärjestelmä myrkyttää loisia, räjäyttää bakteereja, syö viruksia ja pakottaa syöpäsolut tekemään itsemurhan. Joukkojen pitäminen kurissa on kuitenkin vaikea tehtävä, ja joskus käy niin, että ne alkavatkin
  tuhota elimistön omia soluja. Lue, millaista taistelua sisälläsi käydään.

  Lue lisää

• 

  Kohtalokas tartunta

  TK nr. 12/2010 s. 18-23.

  Vanhastaan epäterveellisiin elintapoihin tai geenivirheisiin liitetyt sairaudet saattavat pohjimmiltaan johtua pieneliöistä tai loisista. Vaikka ajatus esimerkiksi tarttuvasta syövästä on epämiellyttävä, taudin perimmäisen syyn selviäminen auttaa hoitojen kehittämisessä.

  Lue lisää

• 

  Miksi vilustuneen nenä vuotaa?

  10.02.2011.

  Miksi nenäliinalle on käyttöä flunssan iskiessä?

  Lue lisää

• 

  Virukset rikkovat rajojaan

  TK nr. 14/2006 s. 24-29.

  Aids, lintuinfluenssa, ebola ja sars. Ihmiskunta joutuu aika ajoin kohtaamaan uusia vaarallisia viruksia, jotka yllättävät tutkijatkin. Virukset ovat jatkuvasti niskan päällä erinomaisen muuntautumiskykynsä ansiosta. Ne voivat saada nopeasti ominaisuuksia, jotka tekevät niistä jopa mahdottomia taltutettavia. Vaikka vain osa viruksista on hengenvaarallisia taudinaiheuttajia, virustutkimuksesta on tullut lääketieteen avainaloja.

  Lue lisää

• 

  Uhkana pienet eliöt

  TK nr. 3/2002 s. 36-41.

  Pelättyjä pernaruttobakteereja sisältäneet kirjeet aiheuttivat paniikkitunnelmaa viime syksynä niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Nykyaikaisen yhteiskunnan vakauden horjuttamista yrittävien terroristien käsissä monet muutkin virukset ja bakteerit ovat tehokas ase.

  Lue lisää

• 

  Rna antaa tahdin

  TK nr. 1/2004 s. 60-65.

  Ribonukleiinihappoa eli rna:ta on yleensä pidetty vain solun geenien viestinviejänä. Viime vuosina sillä on havaittu olevan selvästi tärkeämpi rooli solussa. Jo rna:n toiminnasta tehty perustutkimus enteilee edistysaskeleita parantumattomana pidettyjen sairauksien, mm. syövän ja aidsin, hoidossa.

  Lue lisää

• 

  Dna täyttä roskaa

  TK nr. 7/2002 s. 52-55.

  Ihmisen genomikartoituksen edetessä on selvinnyt, että geenien osuus perimästämme on vain 1,5 prosenttia. Loput koostuu aineksesta, jota aikaisemmin kutsuttiin roska-dna:ksi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, tällä roskalla on ratkaiseva osuus ihmiselämässä – sekä hyvässä että pahassa.

  Lue lisää

• 

  Virusjahdissa

  TK nr. 4/2005 s. 56-61.

  Lintujen ja muiden eläinten virussairaudet voivat kehittyä tappaviksi epidemioiksi, jos ne tarttuvat ihmisiin. Ebola, aids ja lintuinfluenssa ovat jo ihmiskunnan vitsauksia, ja nyt pelätään uusia viruksia. Tutkijat yrittävätkin löytää vaaralliset virukset – ennen kuin virukset löytävät ihmiset.

  Lue lisää

• 

  Mustan surman syynä vikkelä virus

  TK nr. 6/2002 s. 50-51.

  Perinteisen käsityksen mukaan 1300-luvulla lähes puolet Euroopan asukkaista tappanut tauti, musta surma, johtui rottien levittämästä ruttobakteerista. Brittitutkijat Susan Scott ja Christopher Duncan kyseenalaistavat tämän näkemyksen ja väittävät, että taudinaiheuttaja oli hengenvaarallinen virus, joka tarttui helposti ihmisestä toiseen.

  Lue lisää

• 

  Tautituliaisia tropiikista

  TK nr. 8/2003 s. 38-43.

  Pari vuotta sitten Länsi-Niilin virus muutti Amerikkaan. Tänä vuonna maailmaa kiertää sars. Ne ovat vain pieni osa niistä taudinaiheuttajista, jotka ovat nopeasti leviämässä mantereelta toiselle. Osasyy virusten vaellukseen on ihminen.

  Lue lisää

• Virukset torjuvat bakteereja

  TK nr. 9/2000 s. 52-53.

  Bakteerikannat, jotka ovat kehittyneet vastustuskykyisiksi antibiootteja vastaan, ovat suuri terveysriski monissa maissa. Ratkaisu saattavat olla bakteereita tuhoavat virukset. Lännessä penisilliinin varjoon jääneiden bakteriofagien tutkimus jatkui Neuvostoliitossa. Tähänastiset tulokset ovat erittäin lupaavia.

  Lue lisää

• Sikiöajan häiriöistä voi seurata skitsofrenia

  TK nr. 10/2001 s. 74-79.

  Skitsofrenian syytä ei tiedetä. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että sikiön terveysongelmat voivat suurentaa sairastumisriskiä aikuisiällä. Uuden teorian mukaan geeneihin koteloitunut virus saattaa häiritä aivojen normaalia kehitystä.

  Lue lisää

• 

  Miten kauan flunssa voi kestää?

  07.01.2010.

  Flunssan oireista kärsitään yleensä noin kymmenen päivää.

  Lue lisää

• 

  D-vitamiini pitää huolta puolustuksesta

  TK nr. 14/2010 s. 34-37.

  Vasta vähän aikaa on tiedetty, että elimistön immuunireaktioiden aktivoituminen riippuu täysin
  D-vitamiinista. Onkin alkanut näyttää siltä, että D-vitamiinin puutteella on tärkeä osuus monien
  vakavien sairauksien, kuten syövän ja diabeteksen, kehittymisessä. D-vitamiinin päätehtäviä ovat: • Immuunijärjestelmän säätely • Solujen kasvun säätely • Hormonitasapainon säätely

  Lue lisää

• 

  Tulevaisuus toimii paristoilla

  TK nr. 8/2010 s. 26-31.

  Nykyiset paristot ja akut ovat
  tulevaisuuden tarpeisiin liian suuria,
  tehottomia ja vaarallisia. Uusia ideoita
  kaivataankin kipeästi, samalla kun vanhoja
  tekniikoita kehitetään. Pian matkapuhelimen akun käyttöikä pitenee, vaatteet varustetaan paristoilla
  ja lentokone nousee ilmaan kvanttiakun voimalla.

  Lue lisää

• Virukset osoittavat elonmerkkejä

  TK nr. 18/2009 s. 54-57.

  Ranskalaistutkijat ovat löytäneet viruksia, jotka koettelevat nykyistä elämän määritelmää. Ne
  muistuttavat monin tavoin alkeellisia eliöitä, vaikka perinteisen käsityksen mukaan virukset ovat elottomia. Viruksilla onkin saattanut olla luultua tärkeämpi osuus elollisen luonnon kehityksessä.

  Lue lisää

• 

  Elämän resepti

  TK nr. 13/2005 s. 26-31.

  Kaikki elävä on syntynyt elottomista aineista. Elämän rakennusaineet tunnetaan, ja elämälle on kehitetty myös määritelmiä. Silti käsitykset siitä, miten eloton aikoinaan muuttui eläväksi, ovat yhä vain arvauksia. Teorioita yritetään todistaa oikeaksi kokeissa, joissa synnytetään elämää.

  Lue lisää

• Jäätiköissä esihistoriallisia viruksia

  TK nr. 3/2000 s. 13.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 2Seuraava