TK nr. 14/2011 s. 32-33.
Teräsrunko kestää paineen jopa 300 metrin syvyydessä.
16.06.2011.
Uudentyyppinen ilmastointilaite toimii ilman energiaa. Salaisuus piilee sen muotoilussa.
TK nr. 7/2011 s. 66-73.
Mars on ehditty useaan otteeseen tuomita kuolleeksi planeetaksi. Kerta toisensa jälkeen tutkijat ovat kuitenkin joutuneet pyörtämään puheensa. Punaisen planeetan kätkemiä arvoituksia ei ole läheskään vielä ratkaistu.
24.05.2011.
Kissa juo niin nopeasti, ettei sen latkimistekniikkaa erota paljaalla silmällä.
22.09.2010.
Pitääkö paikkansa, että norsu voi juoda 200 litraa vettä vuorokaudessa? Mihin näin iso vesimäärä kuluu?
20.09.2010.
Veden kiertokulussa vettä haihtuu jatkuvasti ilmakehän alimpiin kerroksiin. Kun vesi palautuu ilmakehästä maahan, sanotaan, että sataa.
05.02.2010.
Maan ulkopuolista elämää etsitään aina veden perusteella. Olisiko edes teoriassa mahdollista, että avaruudessa esiintyisi eliöitä, jotka eivät tarvitse vettä?
21.01.2010.
Uudet tutkimukset osoittavat, että aivan Kuun pinnan alla on vesimolekyylejä.
TK nr. 3/2011 s. 26-31.
Aurinko-, vesi- ja tuulivoima riittäisivät kattamaan ihmiskunnan energiantarpeen moninkertaisesti. Niiden laajamittaisen hyötykäytön ongelmana on ollut se, että energiaa tuotetaan ja kulutetaan eri aikaan ja sitä on vaikeaa varastoida. Nyt vaihtoehtoja on suolasta sulaan metalliin ja vauhtipyörään.
TK nr. 16/2010 s. 52-55.
Venus Express -luotain on löytänyt
Venuksesta graniittia. Tuoreen teorian
mukaan graniitin syntyyn tarvitaan tiettyjä bakteereja – Venuksessa on siis täytynyt joskus olla elämää. Nykyään planeetan pinta on eliöille liian kuuma,
mutta niitä saattaa hyvinkin piillä sen pilviverhossa.
TK nr. 10/2010 s. 68-69.
Kuivimmankin aavikon ilmassa on vesihöyryä. Saksalaistutkijat suunnittelevat laitoksia, joissa ilmasta kerätään kosteutta aurinkoenergian ja suolojen avulla. Ideasta toivotaan helpotusta kuivien seutujen vesihuoltoon.
TK nr. 6/2010 s. 40-43.
Jo vuosikymmeniä on pohdittu, onko Kuussa vettä.
Viime syksynä asia ratkesi, kun Nasa törmäytti yli kaksi tonnia painavan Centaur-raketin Kuun pintaan 9 000 kilometrin tuntivauhdilla. Isku nostatti pölypilven, jossa LCROSS-luotain havaitsi jälkiä vedestä.
TK nr. 7/2008 s. 58-63.
Nykyisissä Mars-hankkeissa keskitytään pitkälti selvittämään planeetan veden historiaa. Toiset tutkijat uskovat, että siellä velloivat muinoin suuret meret, kun taas toisten mielestä Mars on aina ollut rutikuiva. Luotaimet ja mönkijät etsivät myös jälkiä tuoreesta vedestä.
TK nr. 15/2001 s. 32-33.
Kesällä 2000 komeetta Linear haihtui höyryksi aivan teleskooppien edessä. Komeetan
kuolema on antanut
uusia viitteitä siitä, mistä Maan vesi ehkä on peräisin, sillä Linearin jään koostumus oli
sama kuin meriveden.
TK nr. 1/2001 s. 10.
iksi merivettä ei voi juoda? Mitä haittaa siitä on ihmiselle?
TK nr. 1/2002 s. 66-71.
Meret ovat ihmiskunnan runsaudensarvi. Niistä ei saada
vain kalaa, vaan ne tarjoavat myös mineraaleja, energiaa,
juomavettä ja sijoituspaikan kasvihuonekaasuille.
Tilaus : Seuraa alusta alkaen Tieteen Kuvalehden kolmiosaista sarjaa, jossa käsitellään syystä tai toisesta Pohjois-Amerikkaan päätyneiden ihmisten vaiheita.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!