TK nr. 10/2011 s. 46-51.
Syyskuussa 2010 Uuden-Seelannin viranomaiset saivat hälytyksen: Pohjoissaaren luoteisosassa oli matalikolla kiikissä 70 pallopäävalasta.
Koska saarivaltiossa sattuu samankaltaisia suuronnettomuuksia
8–10 kertaa vuodessa, tilanteisiin osataan
jo varautua. Silti jokainen hätätapaus on
omanlaisensa. Työ ei muutu rutiiniksi.
28.12.2010.
12 miljoonaa vuotta sitten eläneellä valaalla oli 36-senttiset hampaat.
TK nr. 3/2010 s. 52-57.
Hiekka-aavikko tuskin tulee ensimmäisenä mieleen sille, joka haluaa nähdä valaita. Valaiden evoluution tutkijoille yksi antoisimmista matkakohteista on silti rutikuiva Wadi Al-Hitanin laakso Egyptissä 150 kilometriä Kairosta etelään. Siellä on satoja kivettyneitä valaan luurankoja 40 miljoonan vuoden takaa.
TK nr. 1/2002 s. 22-33.
Elämä maapallolla sai alkunsa meressä, ja useimpien nykylajien edeltäjät olivat merieläimiä. Meriin mahtuu vieläkin sekä mikroskooppisen pieniä että maailmanhistorian suurimpia eläimiä. Lajien kirjo on hämmästyttävä niin aurinkoisilla koralliriutoilla kuin syvänmeren ikuisessa pimeydessäkin.
TK nr. 13/2002 s. 64-71.
Kun valaaseen suunnataan kahdeksan metriä pitkä keihäs, näky ei ole järin mieltä ylentävä. Tällä kertaa kyseessä ei tosin ole pyyntiyritys vaan merkitseminen. Hankkeella pyritään saamaan uutta tietoa valaiden elämästä.
TK nr. 5/2000 s. 58-67.
Eläintieteilijä James Darling keskittyy kuuntelemaan ryhävalaskoiraiden ääntelyä. Hän yrittää päästä selville ryhävalaiden erikoisen laulun tarkoituksesta ja sanomasta. Laulavien koiraiden käytöksestä on jo saatu paljon uutta tietoa.
15.02.2010.
Terveet valaat joutuvat joskus kohtalokkain seurauksin liian lähelle rantaa. Rantautumiseen on esitetty monia syitä.
TK nr. 10/2005 s. 70-73.
20. marraskuuta 1820 valaanpyyntialus Essex joutui useaan otteeseen hurjistuneen valaan hyökkäysten kohteeksi Tyynellämerellä ja sai vuodon. Pelastusveneisiin kiirehtinyt 20-henkinen miehistö ehti ottamaan mukaansa vain vähän evästä ennen laivan uppoamista. Nälkä ja jano tekivät useimmista selvää avomerellä. Kolmen kuukauden ajelehtimisen aikana ravinnoksi käytettiin myös ihmisen lihaa.
TK nr. 7/2005 s. 24-29.
Valaiden laulua on ihmetelty ja ihasteltu. Niiden ääniala ulottuu bassoa matalammista murinoista ihmisen kuuloalueen ylittäviin kimeisiin vihellyksiin. Viime aikoina on saatu uutta tietoa siitä, miten ja miksi valaat ääntelevät.
TK nr. 14/2008 s. 34-41.
Valaan elämän tärkeimmät tapahtumat sijoittuvat syvälle veden alle. Niitä tutkivat biologit sen sijaan joutuvat yleensä pysyttelemään pinnalla. Valaiden yksityiselämä ei silti pysy salassa. Brittiläinen Song of the Whale -tutkimusalus kiertää maailman meriä kuuntelemassa, mitä valaat puuhaavat.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.