uni

  • Sivu 1 / 2Jatka
  • Teema: Aivojen arvoitukset

    10.06.2010.

    Tieteen Kuvalehti keskittyy tässä artikkelisarjassa aivotutkimuksen ratkaisemattomiin arvoituksiin. Vastauksia haetaan seuraavaan kolmeen kysymykseen: Mihin unta tarvitaan? Mitä älykkyys on?
    Miten muisti toimii?

  • Nisäkkäät nukkuvat 3–20 tuntia

    10.06.2010.

    Yhdysvaltalaistutkija Jerome M. Siegel on todennut, että ravinnon energiapitoisuus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten paljon unta erikokoiset eläimet tarvitsevat.

  • Neljä uskomusta unesta

    10.06.2010.

    Onko totta, että arkipäivien aikana syntyneen univajeen voi korvata viikonloppuna? Lue vastaus tästä.

  • Uni koostuu neljänlaisista osista

    10.06.2010.

    Koehenkilöihin kiinnitettävillä aivojen ja lihasten toimintaa seuraavilla laitteilla on päästy selville siitä, millaisia jaksoja nukkumisen aikana esiintyy. Jokaisella neljällä univaiheella on omat ominaispiirteensä.

  • Mihin unta tarvitaan?

    10.06.2010.

    Ei tiedetä tarkkaan, mihin unta tarvitaan. Lue ensimmäinen osa Aivojen arvoitukset -artikkelisarjasta

  • Miksi ihmiset puhuvat unissaan?

    08.02.2010.

    Yleensä unissaan puhuja on täysin terve.

  • Onko ihmiselläkin vilkkuluomi?

    05.10.2009.

    Yön aikana silmäkulmaan on usein kertynyt rähmää. Se on vilkkuluomen työn tulos.

  • Pelit opettavat hallitsemaan unia

    TK nr. 1/2011 s. 56-57.

    Kanadalaistutkimuksessa todetaan, että tietokonepelien harrastajat voivat muita paremmin oppia
    ohjaamaan uniaan. Virtuaalimaailman opit tuntuvat tehoavan myös painajaismörköjen häätämiseen. Peleistä etsitään nyt apua traumaattisten kokemusten aiheuttamien stressitilojen hoitoon.

  • Itsensä voi väsyttää nukkumallakin

    TK nr. 11/2000 s. 7.

    Mistä johtuu, että en ole pirteä nukuttuani tavallista pitempään tai päiväunien jälkeen?

  • Aivot eivät nuku

    TK nr. 6/2005 s. 24-31.

    Aivosolut uurastavat silloinkin, kun muu keho on lepotilassa. Uudet tutkimukset osoittavat, että aivot tekevät monenmoisia henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä huoltotoimia yölevon aikana – eivätkä näytä kaipaavan taukoja. Aiemmin uskottiin, että myös aivot siirtyvät aika ajoin joutokäynnille ihmisen nukkuessa.

  • Valo rukkaa sisäistä kelloa

    TK nr. 12/2004 s. 28-33.

    Maapallon 24 tunnin vuorokaudesta huolimatta suurimmalla osalla ihmisistä on noin 25 tunnin vuorokausirytmi. Elimistön sisäinen
    kello onkin asetettava oikeaan aikaan joka aamu.
    Siihen tarvitaan riittävästi valoa oikeaan aikaan.

  • Unihäiriö vie kuoleman rajalle

    TK nr. 5/2007 s. 54-55.

    Moni lähellä kuolemaa käynyt on kertonut nähneensä kirkkaan valon tai irronneensa ruumiistaan. Selitystä on haettu yliluonnollisesta. Kaikki voi kuitenkin olla vain pelkkää unta.

  • Unia voi oppia hallitsemaan

    TK nr. 6/2003 s. 64-65.

    Ihminen ei yleensä muista kuin murto-osan unistaan. Moni haluaisi silti tietää niistä enemmän. Yhdysvaltalainen Stephen LaBerge on tutkinut mahdollisuuksia tiedostaa unimaailman tapahtumia ja vakuuttunut siitä, että unennäköön voi vaikuttaa.

  • Unen salat

    TK nr. 9/2000 s. 36-41.

    Uni on suuri osa elämää: 75-vuotiaana ihminen on viettänyt elämästään kuusi vuotta REM-unessa. Unitutkimus on edistynyt viime vuosina. Unen uskotaan vaikuttavan oppimisprosessiin ja siihen, miten ihminen selviää kriisitilanteista.

  • Nuku hyvin, aivot siivoavat

    TK nr. 9/2008 s. 68-69.

    Nukkumisen tiedetään vaikuttavan monella tavalla ihmisen henkiseen suorituskykyyn. Nyt on saatu lisää näyttöä siitä, että aivot tarvitsevat unta valveilla saatujen tietojen järjestelyyn ja asioiden tallentamiseen pitkäkestoiseen muistiin.

  • Torkkuessa tuskin näkee todellisia unia

    TK nr. 11/2006 s. 9.

    Nukahdan usein istuessani bussissa. Kun herään, auto ei ole liikkunut edes pysäkinväliä. Silti saatan ehtiä nähdä tuossa ajassa kokonaisen unen. Miten tämä on mahdollista?

  • Horrostavasta puoliapinasta villejä visioita

    TK nr. 5/2005 s. 68-69.

    Madagaskarissa elävän kädellisen, paksuhäntäoravamakin, on todettu vaipuvan horrokseen, jolloin sen ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön mukaan. Jos ihminen voitaisiin
    vaivuttaa horrostilaan, elinsiirtoihin käytettävissä oleva aika pitenisi ja avaruuslentojen kulut pienenisivät.

  • Vesinisäkkäiden ja lintujen nukkumistavat

    TK nr. 9/2000 s. 9.

    Miten vesielämään sopeutuneet nisäkkäät nukkuvat? Pystyvätkö esimerkiksi hylkeet lepäämään vedessä? Voiko lintu nukkua lentäessään?

  • Sivu 1 / 2Jatka

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.