uni

Sivu 1 / 2Jatka
Teema: Aivojen arvoitukset

10.06.2010.

Tieteen Kuvalehti keskittyy tässä artikkelisarjassa aivotutkimuksen ratkaisemattomiin arvoituksiin. Vastauksia haetaan seuraavaan kolmeen kysymykseen: Mihin unta tarvitaan? Mitä älykkyys on?
Miten muisti toimii?

Lue lisää
Nisäkkäät nukkuvat 3–20 tuntia

10.06.2010.

Yhdysvaltalaistutkija Jerome M. Siegel on todennut, että ravinnon energiapitoisuus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten paljon unta erikokoiset eläimet tarvitsevat.

Lue lisää
Neljä uskomusta unesta

10.06.2010.

Onko totta, että arkipäivien aikana syntyneen univajeen voi korvata viikonloppuna? Lue vastaus tästä.

Lue lisää
Uni koostuu neljänlaisista osista

10.06.2010.

Koehenkilöihin kiinnitettävillä aivojen ja lihasten toimintaa seuraavilla laitteilla on päästy selville siitä, millaisia jaksoja nukkumisen aikana esiintyy. Jokaisella neljällä univaiheella on omat ominaispiirteensä.

Lue lisää
Mihin unta tarvitaan?

10.06.2010.

Ei tiedetä tarkkaan, mihin unta tarvitaan. Lue ensimmäinen osa Aivojen arvoitukset -artikkelisarjasta

Lue lisää
Miksi ihmiset puhuvat unissaan?

08.02.2010.

Yleensä unissaan puhuja on täysin terve.

Lue lisää
Onko ihmiselläkin vilkkuluomi?

05.10.2009.

Yön aikana silmäkulmaan on usein kertynyt rähmää. Se on vilkkuluomen työn tulos.

Lue lisää
Pelit opettavat hallitsemaan unia

TK nr. 1/2011 s. 56-57.

Kanadalaistutkimuksessa todetaan, että tietokonepelien harrastajat voivat muita paremmin oppia
ohjaamaan uniaan. Virtuaalimaailman opit tuntuvat tehoavan myös painajaismörköjen häätämiseen. Peleistä etsitään nyt apua traumaattisten kokemusten aiheuttamien stressitilojen hoitoon.

Lue lisää
Itsensä voi väsyttää nukkumallakin

TK nr. 11/2000 s. 7.

Mistä johtuu, että en ole pirteä nukuttuani tavallista pitempään tai päiväunien jälkeen?

Lue lisää
Terveystietoiset simpanssit

TK nr. 4/2000 s. 18.

Lue lisää
Aivot eivät nuku

TK nr. 6/2005 s. 24-31.

Aivosolut uurastavat silloinkin, kun muu keho on lepotilassa. Uudet tutkimukset osoittavat, että aivot tekevät monenmoisia henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä huoltotoimia yölevon aikana – eivätkä näytä kaipaavan taukoja. Aiemmin uskottiin, että myös aivot siirtyvät aika ajoin joutokäynnille ihmisen nukkuessa.

Lue lisää
Valo rukkaa sisäistä kelloa

TK nr. 12/2004 s. 28-33.

Maapallon 24 tunnin vuorokaudesta huolimatta suurimmalla osalla ihmisistä on noin 25 tunnin vuorokausirytmi. Elimistön sisäinen
kello onkin asetettava oikeaan aikaan joka aamu.
Siihen tarvitaan riittävästi valoa oikeaan aikaan.

Lue lisää
Unihäiriö vie kuoleman rajalle

TK nr. 5/2007 s. 54-55.

Moni lähellä kuolemaa käynyt on kertonut nähneensä kirkkaan valon tai irronneensa ruumiistaan. Selitystä on haettu yliluonnollisesta. Kaikki voi kuitenkin olla vain pelkkää unta.

Lue lisää
Unia voi oppia hallitsemaan

TK nr. 6/2003 s. 64-65.

Ihminen ei yleensä muista kuin murto-osan unistaan. Moni haluaisi silti tietää niistä enemmän. Yhdysvaltalainen Stephen LaBerge on tutkinut mahdollisuuksia tiedostaa unimaailman tapahtumia ja vakuuttunut siitä, että unennäköön voi vaikuttaa.

Lue lisää
Unen salat

TK nr. 9/2000 s. 36-41.

Uni on suuri osa elämää: 75-vuotiaana ihminen on viettänyt elämästään kuusi vuotta REM-unessa. Unitutkimus on edistynyt viime vuosina. Unen uskotaan vaikuttavan oppimisprosessiin ja siihen, miten ihminen selviää kriisitilanteista.

Lue lisää
Nuku hyvin, aivot siivoavat

TK nr. 9/2008 s. 68-69.

Nukkumisen tiedetään vaikuttavan monella tavalla ihmisen henkiseen suorituskykyyn. Nyt on saatu lisää näyttöä siitä, että aivot tarvitsevat unta valveilla saatujen tietojen järjestelyyn ja asioiden tallentamiseen pitkäkestoiseen muistiin.

Lue lisää
Torkkuessa tuskin näkee todellisia unia

TK nr. 11/2006 s. 9.

Nukahdan usein istuessani bussissa. Kun herään, auto ei ole liikkunut edes pysäkinväliä. Silti saatan ehtiä nähdä tuossa ajassa kokonaisen unen. Miten tämä on mahdollista?

Lue lisää
Nukkuminen tehostaa oppimista

TK nr. 12/2000 s. 17.

Lue lisää
Horrostavasta puoliapinasta villejä visioita

TK nr. 5/2005 s. 68-69.

Madagaskarissa elävän kädellisen, paksuhäntäoravamakin, on todettu vaipuvan horrokseen, jolloin sen ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön mukaan. Jos ihminen voitaisiin
vaivuttaa horrostilaan, elinsiirtoihin käytettävissä oleva aika pitenisi ja avaruuslentojen kulut pienenisivät.

Lue lisää
Vesinisäkkäiden ja lintujen nukkumistavat

TK nr. 9/2000 s. 9.

Miten vesielämään sopeutuneet nisäkkäät nukkuvat? Pystyvätkö esimerkiksi hylkeet lepäämään vedessä? Voiko lintu nukkua lentäessään?

Lue lisää
Sivu 1 / 2Jatka