uni

• •  
  •  
  Sivu 1 / 2Seuraava
• 

  Teema: Aivojen arvoitukset

  10.06.2010.

  Tieteen Kuvalehti keskittyy tässä artikkelisarjassa aivotutkimuksen ratkaisemattomiin arvoituksiin. Vastauksia haetaan seuraavaan kolmeen kysymykseen: Mihin unta tarvitaan? Mitä älykkyys on?
  Miten muisti toimii?

  Lue lisää

• 

  Nisäkkäät nukkuvat 3–20 tuntia

  10.06.2010.

  Yhdysvaltalaistutkija Jerome M. Siegel on todennut, että ravinnon energiapitoisuus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten paljon unta erikokoiset eläimet tarvitsevat.

  Lue lisää

• 

  Neljä uskomusta unesta

  10.06.2010.

  Onko totta, että arkipäivien aikana syntyneen univajeen voi korvata viikonloppuna? Lue vastaus tästä.

  Lue lisää

• 

  Uni koostuu neljänlaisista osista

  10.06.2010.

  Koehenkilöihin kiinnitettävillä aivojen ja lihasten toimintaa seuraavilla laitteilla on päästy selville siitä, millaisia jaksoja nukkumisen aikana esiintyy. Jokaisella neljällä univaiheella on omat ominaispiirteensä.

  Lue lisää

• 

  Mihin unta tarvitaan?

  10.06.2010.

  Ei tiedetä tarkkaan, mihin unta tarvitaan. Lue ensimmäinen osa Aivojen arvoitukset -artikkelisarjasta

  Lue lisää

• 

  Miksi ihmiset puhuvat unissaan?

  08.02.2010.

  Yleensä unissaan puhuja on täysin terve.

  Lue lisää

• 

  Onko ihmiselläkin vilkkuluomi?

  05.10.2009.

  Yön aikana silmäkulmaan on usein kertynyt rähmää. Se on vilkkuluomen työn tulos.

  Lue lisää

• 

  Pelit opettavat hallitsemaan unia

  TK nr. 1/2011 s. 56-57.

  Kanadalaistutkimuksessa todetaan, että tietokonepelien harrastajat voivat muita paremmin oppia
  ohjaamaan uniaan. Virtuaalimaailman opit tuntuvat tehoavan myös painajaismörköjen häätämiseen. Peleistä etsitään nyt apua traumaattisten kokemusten aiheuttamien stressitilojen hoitoon.

  Lue lisää

• Itsensä voi väsyttää nukkumallakin

  TK nr. 11/2000 s. 7.

  Mistä johtuu, että en ole pirteä nukuttuani tavallista pitempään tai päiväunien jälkeen?

  Lue lisää

• Terveystietoiset simpanssit

  TK nr. 4/2000 s. 18.

  Lue lisää

• 

  Aivot eivät nuku

  TK nr. 6/2005 s. 24-31.

  Aivosolut uurastavat silloinkin, kun muu keho on lepotilassa. Uudet tutkimukset osoittavat, että aivot tekevät monenmoisia henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä huoltotoimia yölevon aikana – eivätkä näytä kaipaavan taukoja. Aiemmin uskottiin, että myös aivot siirtyvät aika ajoin joutokäynnille ihmisen nukkuessa.

  Lue lisää

• 

  Valo rukkaa sisäistä kelloa

  TK nr. 12/2004 s. 28-33.

  Maapallon 24 tunnin vuorokaudesta huolimatta suurimmalla osalla ihmisistä on noin 25 tunnin vuorokausirytmi. Elimistön sisäinen
  kello onkin asetettava oikeaan aikaan joka aamu.
  Siihen tarvitaan riittävästi valoa oikeaan aikaan.

  Lue lisää

• 

  Unihäiriö vie kuoleman rajalle

  TK nr. 5/2007 s. 54-55.

  Moni lähellä kuolemaa käynyt on kertonut nähneensä kirkkaan valon tai irronneensa ruumiistaan. Selitystä on haettu yliluonnollisesta. Kaikki voi kuitenkin olla vain pelkkää unta.

  Lue lisää

• 

  Unia voi oppia hallitsemaan

  TK nr. 6/2003 s. 64-65.

  Ihminen ei yleensä muista kuin murto-osan unistaan. Moni haluaisi silti tietää niistä enemmän. Yhdysvaltalainen Stephen LaBerge on tutkinut mahdollisuuksia tiedostaa unimaailman tapahtumia ja vakuuttunut siitä, että unennäköön voi vaikuttaa.

  Lue lisää

• Unen salat

  TK nr. 9/2000 s. 36-41.

  Uni on suuri osa elämää: 75-vuotiaana ihminen on viettänyt elämästään kuusi vuotta REM-unessa. Unitutkimus on edistynyt viime vuosina. Unen uskotaan vaikuttavan oppimisprosessiin ja siihen, miten ihminen selviää kriisitilanteista.

  Lue lisää

• 

  Nuku hyvin, aivot siivoavat

  TK nr. 9/2008 s. 68-69.

  Nukkumisen tiedetään vaikuttavan monella tavalla ihmisen henkiseen suorituskykyyn. Nyt on saatu lisää näyttöä siitä, että aivot tarvitsevat unta valveilla saatujen tietojen järjestelyyn ja asioiden tallentamiseen pitkäkestoiseen muistiin.

  Lue lisää

• Torkkuessa tuskin näkee todellisia unia

  TK nr. 11/2006 s. 9.

  Nukahdan usein istuessani bussissa. Kun herään, auto ei ole liikkunut edes pysäkinväliä. Silti saatan ehtiä nähdä tuossa ajassa kokonaisen unen. Miten tämä on mahdollista?

  Lue lisää

• Nukkuminen tehostaa oppimista

  TK nr. 12/2000 s. 17.

  Lue lisää

• 

  Horrostavasta puoliapinasta villejä visioita

  TK nr. 5/2005 s. 68-69.

  Madagaskarissa elävän kädellisen, paksuhäntäoravamakin, on todettu vaipuvan horrokseen, jolloin sen ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön mukaan. Jos ihminen voitaisiin
  vaivuttaa horrostilaan, elinsiirtoihin käytettävissä oleva aika pitenisi ja avaruuslentojen kulut pienenisivät.

  Lue lisää

• Vesinisäkkäiden ja lintujen nukkumistavat

  TK nr. 9/2000 s. 9.

  Miten vesielämään sopeutuneet nisäkkäät nukkuvat? Pystyvätkö esimerkiksi hylkeet lepäämään vedessä? Voiko lintu nukkua lentäessään?

  Lue lisää

• Sivu 1 / 2Seuraava